MÄNTÄN TAIDEKESÄ VOL 2

Mäntän erittäin runsaasta kesän taidetarjonnasta oli seuraavana vuorossa Ronny Gilanin Hirviönäyttely Myllyrannassa. Eli täältä    Samassa vanhassa myllyrakennuksessa myöskin pari muutakin näyttelyä samalla käynnillä. Ja ihan ilmaista lystiä tämäkin.

Mä tykkäsin tästä näyttelystä tosi paljon. Mun mielestä nämä hirviöhahmot oli hauskoja etenkin kun kaikilla oli oma persoonaansa kuvaava nimikin. Nuo nimet oli ihan piste iin päällä ja mulla alkoi heti pyöriä mielessä että mikähän mun oma hirviönimi olisi. Siis sellainen joka jollain tavalla kuvastais mua sekä persoonana että habitusta 😀 Jäi vielä mietinnän asteelle.

Tälle näyttelylle myös tietenkin erittäin vahva suositus. Myllyrannassa on myös tarjolla erittäin hyvä lounasbuffet joka päivä. Saa siinä näppärästi ravintoa sekä keholle että mielelle.

Mänttään kannattaa tulla vaikka kerralla pidemmäksi aikaa sillä nähtävää kyllä riittää usealle päivälle.

Tervetuloa siis!

rakkaudella,

Sartsa

KILLINKOSKEN TEHDASMILJÖÖ

 Kotimaanmatkailu tämän kesän osalta jatkui kotimatkalla Lapualta Mänttään. Päätettiin tietenkin jatkaa lempiharrastuksemme kirppistelyn parissa ja piipahdettiin ikäänkuin matkan varrella jäävissä kohteissa. Onnenkirppis Tuurissa on tosi kiva ja siisti kirppis mistä löytyy aina jotain kivaa ostettavaa. Hinnat on sopivat ja siellä on usein alelaputettuja paikkoja. Tälläkään kertaa ei tyhjin käsin lähdetty. Tuosta samasta paikasta muuten löytyy Malvialan ja Töysäläisen ja tasangon herkun tuotteita ikäänkuin tehtaanmyymälä tyyppisesti.

Tuolta me jatkettiinkin sitten hiukan eksoottisempaan kohteeseen nimittäin Killinkoskella sijaitsevalle tehdasalueelle jossa on erilaisia museoita, kahvila ja iso kirppiskin. Kurkkaa täältä infoa  En ollut itse koskaan käynyt kyseisessä kohteessa vaikka tietenkin monet kerrat on lähes ohi ajanut kun on suhannut tätä Lapuan ja Mäntän väliä milloin Ähtärin kautta milloin Virroilta Alavudelle. Kyseessä on siis todellakin vanha tehdasrakennus ja aluuelta löytyykin infoa ja opastusta koskien sekä koko Killinkosken kylän mutta myös kyseisen tehdasrakennuksen historiasta. Me käytiin tutustumassa mm. vanhojen lelujen nostalgia-näyttelyyn. Siinä olikin katseltavaa ja koko ajan löytyi uusia juttuja. Osa omasta lapsuudesta tuttuja, unohdettuja leluja.

Samasta tilasta löytyi myös vanha elokuvateatterin projektori sekä palokunnan historiasta kertova näyttely missä oli vanhaa palokunnan kalustoa autoista vesiletkuihin. Olipa siellä myös parturi-kampaamo kylämuseo missä näki millaisia välineitä ja kalustusta entisaikaan kuului parturi-kampaamoon. 

Käytiin myös nauhateollisuusmuseossa jossa vaan saattoi kuvitella sen metelin missä aikanaan siellä on naiset työskennelleet. Mutta miten hienoja juttuja siellä onkaan saatu aikaan. Kaikkea ei oo edes tullut ajatelleeksi että niin tosiaan tuonkin on jonkun täytynyt jotenkin tehdä. Mielenkiintoinen kokonaisuus.

Näkemistä oli loputtomasti. Killin Kalleriassa on vaihtuva näyttely jossa tällä kertaa eniten maalauksia. Kannattaa käydä tuolta linkin kautta katsomassa mitä kaikkea tämä alue pitää sisällään sillä näkemistä on.

Lopuksi juotiin vielä hyvät pullakahvit kahviossa. Se että tämä koko kokonaisuus on kyläyhdistyksen aikaansaannosta nostaa mielestäni paikan käyntiarvoa entisestään. Hienoa että kyliä elävöitetään tällä tavalla.

Kirppiksellä oli mitä kattella

Nauhateollisuusnäyttelyä

Työnjohtajan konttori

Koneistusta...

Marjaliisa Pitkärannan näyttelyä

Tuo Marjaliisa Pitkärannan näyttely esitteli tosi monia lapsuudesta tuttuja hahmoja. Hän on tehnyt erityisesti joulukorttimaisemia jotka olivat omaan silmään heti tuttuja.

Vahva suositus siis tälle paikalle, sopii vaikka päiväretkikohteeksi. 

rakkaudella,

Sartsa

MÖKKIMEININKIÄ JA PUUSAVOTTAA

 Kuten ollaan varmaan kaikki huomattu niin tämän kesän teemana on ollut tuulet.Vaikka ois miten kiva aurinkoinen päivä niin pääsääntöisesti on aina tuullut. Tällä kertaa Lakaluoman mökkipihassa oli puhaltanut sen verran että se oli kaatanut vanhan koivuvanhuksen jokirannasta. Onneksi niin kaukaa itse rakennuksesta että puu oli tömähtänyt ihan vaan nurmikolle.

Puu piti tietenkin sitten saada hävitettyä ja siksipä päätettiinkin ajella suoraan tuumasta toimeen. Mun veli avopuolisoineen tulivat avuksi ja loppujenlopuksi aika nopsaa saatiin homma hoidettua. Puu vaan moottorisahalla pienempiin paloihin tulevaa polttopuiden pienimistä varten ja oksat kasalle haketettavaksi. Ollaan käytetty köyhyyksissämme tuota haketta sitten puutarhassa pensaiden juurella jne.

Vanhuuden päiviään viettävä ja vielä viimeisillä voimillaan kasassa pysyvä muuli kärry vaan mönkijän perään ja niin lähti naisväen toimesta oksat liikkeelle. Miesväki sillä aikaa teki moottorisahahommia.Tuli samalla kertaa sekä valmiin kokoista että pienittävää pölliä.

Mulla on se paha tapa että syöksyn suoraa päätä tekemään jotain hommaa täydellä teholla enkä välttämättä kato mitä mulla on päällä enkä aina muista edes olla niin varovainen. Hiukan on tämmöstä tarkkaavaisuuspulmaa itelläkin kuten niin monella muullakin tänä päivänä. Erityisen huono juttu on se etten mä koskaan käytä mitään suojahanskoja, tein mitä vaan. Tälläkin kertaa kun innostuttiin vielä tuon koivun pienimisen lisäksi pinoamaan mun vanhempien puuladossa heittokasassa olleet polttopuut tulevaa talvea varten nätisti seinän viereen niin johan siinä jossain kohtaa sormi aukesi.Sitten olikin pakko mennä putsaushommiin ja etsiä toden totta ne hanskat käteen että välttyis suuremmilta tulehduksilta

Toinen juttu on se, että mun työkenkä etenkin tuolla mökillä on aina mallia puutarhapistokas. Niin huomasin tälläkin kertaa olevan ja on vain suurenmoinen ihme miten mulla ei oo jalanpohjasta läpi naula eikä oo punkkeja jalka täynnä tai mitään muutakaan haaveria. Tälläkin kertaa meinaan tuli kiipeiltyä siinä polttopuukasassa, rämmittyä pidemmässäkin heinikossa noita oksia vieden ja muutenkin tepasteltua paikoissa jossa ois jalassa saanut olla jotain vähän tukevampaa. Mutta kun ei kerkiä keskittyä kun pitää vaan päästä heti tuumasta toimeen. Hyvä että yöpaidan sentään olin vaihtanut johonkin vähän järkevämpään. Alla oleva kuva kertoo enemmän kun tuhat sanaa.

Voi kertoa että kaiken tuon jälkeen maistui kyllä veljeni luona tarjottu sauna maukkaalta. Tuntui että sitä oli niin pölyssä ja likainen yltä päältä ettei pelkkä suihku ois auttanut.

Eipä tuon päivän hommat toki vielä tuossa ollut. Ehdittiin me vielä käydä kattomassa mun kummipojan uutta kämppää ja käväisin myös varaamassa Lontoon matkan yhdessä mun siskon ja toisen kummipojan sekä avopuolisonsa kanssa. Nyt sitten kutsuu syyskuinen Lontoo. Reissu tulee olemaan mun 10v täyttäneen Kastanja kummitytön lahjareissu. Siskoni on tavannut käydä kaikkien lastensa kanssa jossain reissussa kun ovat täyttäneet 10v ja nyt on siis sitä lajia viimeinen reissu tiedossa kun tämä reissu tehdään. Vielä ei edes käsitä että lennot on tosiaan nyt varattu ja reissu siltä osin varmistunut. Sen fiilistelyn aika on kait tuonnempana. Hiukan hirvittää miten mun taloudelle käy tässä kaiken keskellä mutta koitetaan pärjäillä parhaamme mukaan. Eletään sitten talvella tiukemmin.

Semmosta puuhailua siinä kuun vaihteessa. Pari yötä me siis oltiin tuolla mökillä ja sitten olikin taas jo kiva palata kotiin tietoisena siitä että muutama päivä ollaan kotosalla. Toki reissuun valmistuen ja tavaroita pakkaillen mutta anyway.

Toivottavasti saadaan kelit vielä suosimaan meitä tässä lomaviikkojen aikana.

rakkaudella,

Sartsa

MUALIMAN NAPA

 Saavuttiin siis Kuopioon Rauhalahteen perjantaina 27.6 siinä viiden aikaan iltapäivällä. Piipahdettiin toki ensin hakemassa läheisestä Kotipizzasta perjantai pitsat ennen kirjautumista sisään. Oltiin iloisesti yllättyneitä että sää näyttikin olevan paljon parempi mitä ennusteet oli väittäneet joten oli odotettavissa rento ja kiva ilta ulkosalla.

Me oltiin otettu säästösyistä (koska tulossa vielä parin viikon pohjoisen loma) ihan kaikkein simppelein kahden hengen leirintämökki. Siinä oli parin yön visiitille meille kaikki tarpeellinen kun oli jääkaappi ja mökkikeittiö.

Mulla on sellanen fiksaatio päässä että aina kun menen johonkin majoituspaikkaan niin haluan laittaa sen mahdollisimman kotoisaksi. Yleensä se tarkoittaa esim kahden kuvanmukaisen yksittäissängyn laittamista vierekkäin. Tällä kertaa siinä olikin vähän enemmän hommaa mutta aika sutjakkaasti se jo menee mieheltäkin vanhasta tottumuksesta 😊 Jotenkin mä saan myös sitten oloni kotoisaksi lähes missä vaan ja sopeudun tosi nopsasti eri paikkoihin ja tilanteisiin.

Ilta vierähti ihan vain mökillä fiilistellen. Syötiin pitsat ja avattiin skumppa terassilla. Siinä oli kiva myös seurata mikä meininki ympärillä oli. Porukkaa oli paljon, lähes joka mökki täynnä, ja hyvää meininkiä kuului olevan siellä ja täällä. Oli meillä toki siinä sitten illan hämärtyessä myös parit lautapelit ja visailukirjakin kovassa käytössä. Jotenkin ei kaivannut mitään ihmeempiä sirkushuveja,tuntui hyvältä vaan laskea kierroksia lomaan. Ehkä sitten huomenna..

Lauantai valkeni myös kivassa kelissä. Aurinko pilkisteli heti aamusta kun tepastelin suihkuun ja muille aamutoimille miehen vielä nukkuessa. Lupaili oikein kivaa päivää. Tehtiin kunnon aamupala jolla jaksaisi pitkään ja kateltiin jo valmiiksi milloin sisävesilaiva lähtisi illalla kohti matkustajasatamaa sillä aikeissa oli lähteä vähän aistimaan viinijuhlameininkiä ja muutenkin Kuopion keskustan kesäpöhinää. Olipa pettymys kun huomattiin ettei juuri tuona päivänä illalla enää mennytkään koko botskia. Oon mennyt sillä lukuisia kertoja ja se on ollut yksi Kuopion reissun kohokohdista. Nyt siis se oli poissa laskuista ja jos haluttiin lähteä illalla keskustaan niin bussi olisi vaihtoehto.

Jätettiin asia hautumaan ja lähdettiin kirppiskierrokselle osittain jo talven lomareissulta tuttuihin kohteisiin.Käytiin ekana UniQ torilla ja spr:n kirppiksellä. Aika laihat oli käynnit. Jotain kirjoja tais lähteä matkaan. Tuonne UniQ torille laitoinkin jo linkin viime postauksessa kun on samaa ketjua kun Jyväskylän putiikki missä piipahdettiin jo matkalla.

Keskustassa ajettiin auto torin parkkihalliin ja siitä siirryttiin Citypörssi kirppikselle. On aika iso ja monipuolinen kirppis. Tällä kertaa vaan meillä oli siellä ihan tyhjä käynti kun ei mitään tarttunut haaviin. Citypörssiin täältä

Päädyttiin sitten torille munkkikahveille ja sen jälkeen kierreltiin keskustaa pitkin ja poikin. Käytiin mm. satamassa jossa mies ei ollut koskaan käynyt ja fiilisteltiin kesäistä Kuopiota aivan upeassa säässä. Mittari näytti lopulta +23 asteen lukemia eli oli sopivan lämmin mutta ei liian kuumaa. Hiukan siinä mietittiin että joku terassi ois voinut meitä kutsua kylmälle lonkerolle jos ei oltais oltu autolla liikkeellä.

Käytiinpä sitten kuitenkin kauppahallissa jossa piti vain käydä aistimassa tunnelmaa mutta mukaan lähtikin Hanna Partaselta palanen lohikukkoa sekä riisipiirakoita, mies osti kalatiskiltä graavisiikaa ja minä ihanasta leipomosta eilisten synttärieni kunniaksi mansikkakakkupalat. Olin jo perjantaina etsinyt synttäriherkkua mutta päätin silloin että ostan vain jos löydän jotain spesiaalia. Silloin ei osunut kohdalleen mutta nyt nämä tummalla pohjalla olevat mansikkaleivokset oli just eikä melkein. On noissa kauppahalleissa kyllä ihan omanalaisensa fiilinkin. Etenkin kun näin harvoin pääsee käymään.

Vielä ennen lähtöä huomasin gelatokojun torin laidalla enkä tietenkään voinut kävellä ohi. Mikäs sen enemmän maistuu lomalta kun sopivan pehmeä gelato auringonpaisteessa nättien kukkien äärellä.

Kun palattiin takaisin Rauhalahden leirintäalueelle niin mietittiin tovi mitäs me nyt sitten illalla haluttais tehdä. Menojalkaa vipatti sen verran että oli ajatus ihmisten ilmoille lähteä. Ajateltiin sitten että ei enää lähdetä illalla keskustaan kun se laivareissukin meni karille vaan mennään vaikka ihan vaan leirintäalueen ravintolaan yksille ja ehkäpä siitä sitten läheiselle hotellille karaoke meininkejä kattelemaan.

Ensin oli kuitenkin ruoan vuoro. Otettiin mukaan kertakäyttögrilli joka on joskus saatu lahjaksi ja ostettiin broilerin filepihvit, grillijuustoa ja vähän ananasrenkaita. Ne sitten grillailtiin ja lisukkeeksi tein sisällä hellan levyllä grillikasvikset sekä paahdoin pari palaa ruisleipää. Oli muuten maukas setti kaikkineen mutta juuri grillausajatuksen alussa alkoi tiputtelemaan vettä joten jouduttiin hiukan odotella sopivaa kohtaa jolloin sade taukosi. Onneksi sellainen tuli ja ruuat saatiin tehtyä. Mä olin laittautunut valmiiksi että voitaisiin sitten vaan lähteä kun aika olisi sopiva.

Broisku ja ananas valmistui rinta rinnan

Kasvikset ja juustot sisätiloissa samaan aikaan

Huomaa kiva kesähaalarini

Ilta kuitenkin ihan sananmukaisesti vesittyi eikä lopulta lähdetty mihinkään. Vettä tuli tasaisesti koko illan ja kun ei oltu varaudutta sadetakein eikä edes sateenvarjoin niin ei huvittanut lähetä itseään kastelemaan. Istuttiin siis tämäkin ilta mökillä pelaillen ja urheiluakin vähän seuraillen. Se on jännä että monet kerrat on tullut jossain festareilla biletettyä kaatosateessa ja siinähän on vain oma jännä tunnelmansa. Nyt kuitenkin kun ei tiedossa ollut mitään vastaavaa keikkaa yms niin ei tosiaankaan tuntunut järkevältä lähteä itteään kastelemaan. 

Seurattiin naapurimökillä olevaa naiskolmikkoa jotka olivat selvästi lähdössä viinijuhlille ja olivat isompiakin Käärijä faneja. Kyseessä siis ehdottomasti pitkälti 50+ tyypit. Oli Käärijä paidat päällä ja vihreät korvikset sekä vihreää myös hiuksissa. Mahtava meininki! Mietin että jos mekin oltais viinijuhlille oltu menossa niin ei olisi tuokaan sade haitannut tuon taivaallista. Sinne ois menty ja hauskaa pidetty vaikka ois satanut ämmiä äkeet kourassa.

No, erkaantuminen työstä tapahtui kyllä tehokkaasti ihan vain tuota maisemaa vaihtamalla vaikka biletykset jäikin tekemättä. Ihan hyvä näin.

Aamulla tietenkin normaalit aamupalat ja aamutoimet minkä jälkeen mökki kuntoon. Tiskit pois, tavarat paikalleen ja siivoilu. Kotimatka saattoi alkaa ja se tarkoittikin tällä kertaa matkaa kotimökkimaisemiin Lapualle. Siellä oli tiedossa hiukan pihatöitä joten päätettiin hoitaa samalla kertaa.

Kotimatka alkoi tietenkin Ikean kautta. Oon tunnettu siitä että rakastan kiertää Ikeassa ja inspiroitua niitä näyttelytiloista. Nytkin kierrettiin koko putiikki läpi vaikka mitään sen kummenpaa asiaa meillä ei ollutkaan. Jotain pientä, hyvin maltillista, lähti matkaan. Ikeahan sijaitsee kauppakeskus Matkuksessa ja siinäpä sitten pistäydyttiin myös Normalissa täydennyksillä. Näin tulee tehtyä aina kun Normal osuu kohdalle. Teen sieltä erityisesti kempparitäydennyksi kuten nytkin. Vanulappuja, hammasväliharjoja, dödöä, kuivashampoota jne jne.

Ja koska ollaan keski-ikäisiä sukankuluttajia niin tottakai mä olin kotimatkalle tehnyt meille myös leivät ja keittänyt termariin kuumaa vettä. Saatiinpa matkalla, siellä jossain ennen Kyyjärveä, pysähtyä P-paikalle jaloittelemaan ja juomaan sämpyläkahvit joilla jaksoi kotiin asti.

Mies hoiteli vielä omia shoppailujaan Kyyjärven Paletissa Iittala outletissa samalla kun mä käväisin vessassa. Matka jatkui Alajärven suuntaan jossa käytiin tekemässä ruokaostokset mökille sillä kotoa lähtiessä ei oltu osattu varautua että tarvintaankin evästä myös sinne.

Mökillä oltiin illansuussa ja niin oli kesäloma korkattu taas erittäin sopivalla tavalla. Kotimaanmatkailussa on sitä jotain. Aina löytyy jänniä uusia paikkoja jos vaan pitää silmät auki. Tällä kerralla jäi geokätköilyt tekemättä vaikka se on yleensä vienyt mitä hauskimpiin paikkoihin. Ehkäpä ensi kerralla.

rakkaudella,

Sartsa

MATKAKIRPPISTELYÄ MATKALLA KUOPIOON

 Meidän kesän 2025 eka lomareissu suuntautui siis Kuopioon. Halusin irrottautua töistä kunnolla heti alkuun vaihtamalla maisemaa. Ensin oli vähän ajatuksissa jopa viinijuhlille meno mutta aika äkkiä jätin sen ajatuksen ja tuumin että mennään vaan muuten fiilistelemään kaunista Kuopiota.

Päästiin tosiaan jo yhentoista aikaan matkaan auto pakattuna. Päätettiin matkalla kirppistellä vähän useammalla paikkakunnalla ja niinpä eka stoppi oli Jyväskylässä UniQtori kirppiksellä. Sieltä tehtiinkin heti muutamia kivoja löytöjä. Ostettiin iso pyöreä olutaiheinen retro tarjotin, muutamia kirjoja, vähän astioita ja löysinpä mä itelle hauskan paidankin. 

UniQ toreja on kolmella paikkakunnalla ja kaikissa on hiukan samaa ongelmaa että yleisilme on aika sotkuinen ja monilla paikoilla esim vaatteet ovat sellaisissa röykkiöissä ettei niitä paljon huvita alkaa edes penkomaan. Näihin kirppiksiin voit kurkkia täältä

Tällä kirppiksellä on aika paljon tavararöykkiöitä 

Me oltiin pakattu tapamme mukaan matkalle vettä termariin ja eväsleivät. Ollaan todettu että se on paljon kivempia tapa kun mennä aina ruuhkaisiin kahvipaikkohin. Voidaan pysähtyä mihin vain ja jaloitella samalla kun kahvit juodaan. Eka pysähdys oli tällä kertaa kuitenkin Vaajakosken abc:llä koska tarvittiin myös vessataukoa siinä kohtaa. Samalla ostetiin voisilmäpullat ja nautittiin ulkona kahvit ja kevyt lounas eväsleipien muodossa. Matka jatkui palan matkaa kohti Hankasalmea ja siellä olevaa todella sympaattista Aseman kirppistä. Mä sitten rakastan tuollaisia hyvän fiiliksen paikkoja.

Tuli tehtyä myös täältä hyviä löytöjä mm ihana värikäs kaftaani ja lisää lukemista.

Kirppiksen lisäksi oli myös söpö myymäläpuoli

Kirppis oli siisti kaikinpuolin

Nää potkupuvut oli kiva idea

Jäi hyvä fiilis tuosta kirppiksestä. Se oli osattu tehdä viihtyisäksi ja sellaiseksi missä on sopivasti silmän ruokaa siellä täällä mm upea sovituskoppikatos. Käy kurkkaamassa kirppikseen täällä

Matka kohti Kuopiota jatkui seuraavaksi Suonenjoen kautta. Poikkeamaa reitin varrelta tuli sellainen kolmisen kilsaa ees taas kuten Hankasalmellakin eli ei paha. Suonenjoella meidän käyntikohde oli muutaman kuukauden toiminnassa ollut Nisulla kirppis. Mukava paikka tämäkin. Myytävänä oli myös uusia tuotteita ja kirppis itsessään todella siisti. Omia kotisivuja heillä ei näy olevan mutta facebookista löytyy Nisulla nimellä. 

Loistava kirppispäivä jatkui myös täällä sillä löydetiin Iittalan romatica sarja neljä kuppia yhteishintaan 60 senttiä!!!! 

Näillä kuvioilla matkahan sujui aivan todella kivuttomasti. Meiltä ei oo kun reilu kolmen tunnin ajomatka ylipäätään Kuopioon mutta kun matkalla oli noin monta stoppia niin tuntui kun oltais ajeltu vaan hetkinen.

Kirppistelyn yks suola on se ettei koskaan tiedä mitä löytyy kun lähtee kiertelemään. Itselleni, vanhojen asioiden fiilistelijälle, ne on niin paljon mielenkiintoisempia shoppailukohteita kun vaikka jotkut tavaratalot. Ja kuinka ihanaa onkaan se että myös Mies jakaa tämän kirppiskiinnostuksen mun kanssa.

rakkaudella,

Sartsa

ROUVA 51V JA LOMA ALKOI

 Voi kyllä sanoa että vihdoinkin loma alkoi. Ja vieläpä mun synttäripäivänä kaiken lisäksi.

Aamupalapöydässä mä sain Mieheltä lahjan suukkojen kera. Olin ihan äimänä niin monista lahjuksista. Mä sain paljon mieluista kesälukemista mitä olin haaveillutkin. Mun must have kesälukemiset on joka vuosi ollut uusi Vares kirja. Viime kesä oli kaikessa hektisyydessään muutenkin tavallisuudesta poikkeava joten ei tullut hankittua tuota kirjaa ollenkaan sillä ei ollut aikaa pahemmin lueskellakaan. Nyt siis tänä vuonna olikin jo ilmestynyt uusin Vares tarina ja ajattelin että ostan tuon viime kesäisen pokkarina ja tämän uuden sitten ihan kovakantisena teoksena. Noh, sieltä ne löytyi nyt kuitenkin molemmat mun lahjapussukasta. Kaiken kukkuraksi vielä Seela Sellan elämästä kertova Sellasta kirjakin. Mä ihailen suuresti Seela Sellan elämänasennetta ja häntä ylipäätään. Mulla ei yleensä pahemmin oo ikinä idoleita ollut omaa isuani (eli äidin  äitiä) lukuunottamatta mutta Seelaa vois kuvailla sellaiseksi. Tuskin maltan odottaa että pääseen näiden kirjojen pariin. Niissä on sekin hyvä puoli että samalla tulee kuin huomaamatta rauhoituttua ja oltua ihan rauhassa vaan ilman että hötkyilee koko ajan johonkin. Toisinaan meinaa olla vaikeaa laskea kierrokset alas ja hiljentää pää.

Mun lahjapaketista löytyi myös alla olevan kuvan mukainen muistikirja joka on kyllä just kun mulle tehty. Inhoan maailman eniten kaikkia salasanoja ja kirjautumisia.

Eikä tuossakaan vielä kaikki vaan sain vielä tosi nätin bautybagin joka oli patinoituneen näköistä nahkajäljitelmää ja siinä oli mun nimi. Tykkäsin siitä ihan todella paljon ja se oli just sopivan kokoinen mun kempparitarvikkeille. Olin aivan otettu noin kivoista lahjoista jotka oli juuri sellaisia että Mies oli selvästi kuunnellut mitä mä oon puhellut.

Synttäripäivä siis alkoi heti kivasti ja vaikka ei pystynyt vielä edes tajuamaan että loma alkoi niin auton pakkaaminen ekaa lomareissua varten aloitettiin heti aamupalan jälkeen ja matkaan päästiin hyvissä ajoin jo ennen yhtätoista. Seuraavassa postauksessa kerronkin sitten mitä tapahtui mualiman navassa ja viikonlopun aikana ylipäätään.

Jos mennään kuitenkin vielä tuohon synttäripäivään niin viime vuoden 50v meni juhlallisuuksista huolimatta jotenkin vähän ohi.Tällä kertaa tuli ajateltua jo etukäteen että mä täytän todellakin 51v ja se kyllä tuntuu. Tuntuu fiiliksessä ja olotilassa. Ja eihän sitä nyt voi olla ajattelematta että sitä ollaan menossa jo kohti 60 ikävuotta. Se tuntuu vähän pelottavalta, kummalliselta, epäuskoiselta ja haikealtakin. Fakta alkaa olla se että takana on enemmän elämää kun edessä. Mietityttää koko ajan enemmän oma terveys ja että pysyis jotenkin toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Pelottaakin hiukan se, etten saa mitään aikaan ja terveys alkaa pettää. Jaksaminen on kaiken keskiössä. Mun olis nyt viimeistään saatava jaksamiseni kuntoon että voisin alkaa muutenkin huolehtimaan itsestäni. Kun on jatkuvasti väsy ja kuormittunut niin sitä vaan ei saa itestään irti vaikka kuinka tahtois. Nyt on ainakin motivaatio huipussaan ja mulla on muutamiakin juttuja mitä meinaan testailla parantaakseni nukkumista ja unia. Viimeisimpänä mä ostin  kirpparilta piikkimaton jonka tehoa en oo vielä testannut. Sain sen käytöstä vinkin että kun makoilee illalla 10 min ilman paitaa sen päällä jalat hiukan koholla niin sillä vois olla vaikutusta uniin. Ehdottomasti testaan.

Mutta joo hiukan ehkä hämmentävin fiiliksin otin synttäripäivän vastaan tällä kertaa.

rakkaudella,

Sartsa

KOULUSIHTEERIN PÄIVÄKATSAUS

 Ai kauheeta kuinka nihkeää voi nämä viimeiset päivät töissä olla. Suoraan sanoen motivaatiota ei oo nimeksikään. Onneksi on sellainen työ joka ei kyllä koskaan kokonaan lopu vaikka kuinka on hiljentynyt meininki. Vähinttään siivoilua ja arkistokaappien järjestelyä on aina työlistalla, etenkin näin kujn aikaa siihen kerrankin on. Toinen asia on miten saa itestään irti. Mä oon todella vahvasti inspistyypi etenkin mitä tulee siivoamiseen. Myönnän olevani aika boheemi, etenkin kotona, eikä mua pienet epäsiisteydet paljon haittaa. En välttämättä edes huomaa sitä, töissä on hiukan eri meininki. Siellä mä haluan että asiat on järjestyksessä sillä se auttaa myös työssä jaksamista. Mutta näin kesällä, kun pitäisi järjestellä hyllyjä ja pyyhkiä pölyjä sun muuta niin se saattaa olla melkoista tervanjuontia. Kuten tänään. Siksipä olinkin erityisen tyytyväinen itteeni kun sain arkistokaapista siivottua pois kaikkea ylimääräistä paperisälää. 

Mun työ siis on koulusihteerinä yläkoulu/lukiolla ja aika paljon multa kysytään mitä mä siellä teen sen jälkeen kun oppilaat ja opettajat on lomille jääneet. No, voisin itse asiassa tässä vähän avata mitä kaikkea mun töihin kuuluu kevätjuhlan jälkeen. Eka päivänä mä siivoilen ja järjestelen pois kevätjuhlista jääneet asiat paikoilleen. Sitten päästään työpisteelle paperihommiin. Aloitellaan päättötodistusten arkistoinnista, otetaan arkistoon oppilaskortit sekä paljon erilaisia oppilaslistauksia tulevia tilastointeja varten. Niistä tulee selvitä oppilasmäärä lukuvuoden loppuessa, erityisen tuen oppilaat, tehostetun tuen oppilaat, kuljetusoppilaat, kotipaikkakunnat, sijoitetut oppilaat ja mitähän kaikkea muuta. Nämä on hyvä muistaa ottaa sillä se helpottaa vuoden mittaan kun tulee tilastointeja aiheesta jos toisesta eteen. Ja niitähän tulee.

Seuraavana laitetaan oppilastietojärjestelmästä asiat ajan tasalle. Katsotaan että on kaikki todistukset ja lukion puolella jaksotodistukset tulostearkistossa. Tehdään myös tarvittavat tiedonsiirrot Koski palveluun.

Kun nämä on tehty niin aletaan siirtää oppilaita tuleville luokilleen järjestelmässä. Laitetaan lähteneet ysit arkistoon ja siirrellään kasit ysille ja seiskat kasille sekä kirjataan tulevat seiskat meidän koulun oppilaaksi. Katsotaan myös että koulun tiedoissa on tulevan lukuvuoden päivämäärät alku- ja päättäjäispäivineen. Kun oppilaat on siirretty, varmistetaan että opettajatiedot on oikein. Laitetaan arkistoon mahdolliset poislähtevät opettajat ja kirjataan tilalle tulevia. Valmistellaan virkamääräyksiä myös tuleville opettajille. Usein on tulossa uusia oppilaita jotka käyvät huoltajineen tutustumassa ja heidän kanssa täytellään lomakkeita, tehdään wilma tunnuksia ja muita käytännön asioita. Lähetellään meiltä poislähtevien oppilaiden papereita tulevaan kouluun ja kirjataan meille muualta tulevien tietoja järjestelmään. Oppilastietojärjestelmän kaikenkaikkinen kuntoon ja ajan tasalle laittaminen on siis ykkösjuttu ja siihen menee hieman vaihteleva määrä aikaa. Tänä vuonna siihen kului ensimmäiset kaksi viikkoa kaikenkaikkiaan.

Muuta hommaa mitä tuossa samalla tehdään on todistusten lähettelyä heille jotka ei olleet päättäjäispäivänä koulussa paikalla. Stipendejä en yleensä postilla lähettele vaan niistä sitten laittelen viestejä että ovat noudettavissa koululta näinä ja näinä aikoina. Laskuja tietenkin asiatarkastetaan jatkuvasti myös sekä vastaillaan sähköposteihin. Tänä vuonna oli myös parit palaverit vieä ennen juhannusta. 

Kuten sanottua, kaikenlaista puuhaa riittää siinä että saadaan vanha lukuvuosi pakettiin ja valmisteltua jo uutta. Uuden valmistelu ja oppilastietojen saaminen ajan tasalle on tärkeää mm. siksi että rehtori pystyy aloittaa lukujärjestysten tekemisen.

Lukion puolella tietenkin tuossa ennen juhannusta oli yhteishaun opisekelijavalinnat joiden puitteissa lähettelin valituille valintakirjeitä ja vastailin kyselyihin asiaan liittyen. Samalla olen seuraillut opintopolusta että kaikki valitut ottavat paikkansa vastaan. Lukiolla oli myös rästikoepäivä vielä kesäkuun ekalla viikolla ja siihen liittyen on opettajilta tullut suorituksia joita olen merkannut oppilastietojärjestelmään. On ollut opiskelijoita jotka lähtevät muualle opintoihin ja heille tehdään erotodistuksia sekä lähetellään niitä. Nuo opiskelijavalinnat myös herättävät aina liikehdintää kun soitellaan voiko sittenkin tulla meille opskelemaan vaikka yhteishaussa on haettu ja valittu muualle. Niitä sitten  setvin välillä rehtorin ja välillä opon kanssa. Kaikenalaista pikku puuhastelua siis piisaa. Se onkin mun työn parhaita puolia ettei koskaan tiedä millainen päivä on tulossa.

Tänä vuonna siis hyvinkin juhannukseen asti puuhaa riitti mutta tällä viikolla on selvästi hiljennyt. Sähköpostia ei juurikaan enää tule kuten ei muutakaan postia ja puhelinkin on hiljennyt. Asiaan vaikuttaa se että juhannukselta on aloiteltiu kesälomia siellä sun täällä. Kevät oli sellaista hullunmyllyä jaksamisen rajamailla että olisin ehkä toivonut että olisi rauhoittunut jo vähän ennemminkin mutta hyvä näin. Tästä on ollut toisaalta kiva laskea kierroksia kohti lomaa.

Mulla on ollut vielä yksi meidän talon ohjaajista seuralaisena ettei oo yksin tarvinnut talossa olla. Yllättävän nopeaa on aika mennyt mutta esimerkiksi tänään tuntui aika pysähtyneen kokonaan. Päivä tuntui niin pitkältä.Kyllä nuo pari jäljellä olevaa työpäivää saadaan sujumaan vaikka miten päin. Etenkin kun torstai on vielä tynkäpäivä lääkäröinnin ja jalkahoidon vuoksi.

Näin on siis töiden kanssa tultu lähelle kesälomaa. Oon myös jaksanut eilen ja tänään kävellä töihin mistä olen erityisen iloinen. Vaikka viime yön unet oli taas hiukan huonommat niin silti aamulla tuntui että kyllä mä jaksan kävellä. Töiden jälkeen sitten piipahdetiin kirppiksellä missä meillä on vielä huomiseen asti paikka. Hyvin oli tullut saldoa jälleen ja ajateltiinkin että ehkä syksymmällä viedään taas sinne myytävää jos jaksetaan. Nyt kesäloman aikana ei kannata paljon pitää kun ei ehdi käydä täyttelemässä koska ei olla paljon kotonakaan.

Mä tein tänään itsekin kirppikseltä ihanan löydön kesäisen pirtsakan haalarin muodossa. Kattokaa vaikka....ja juu juu tiedän, mun peiliselfiet on aivan omaa luokkaansa 😀

Tänään mä myös aloitin solumineraalin eli mun tapauksessa magnesiumfosfaatin käytön. Ajattelin ettei siitä varmaan mitään haittaakaan oo joten halusin testata. Oon näistä jonkunverran lueskellut viime aikoina ja jotenkin niiden teho käy järkeen. Katsotaan onko niistä mulle mitään apuja.

Näillä ajatuksilla kohta unten maille. Lähenevä loma kutkuttelee..

rakkaudella,

Sartsa

OLI JUHANNUS

 Siinähän se juhannus 2025 sitten sujahti. Miten ihmeessä ollaan jo tässä kohtaa kesää että kesäkuu alkaa olla taputeltu. Jääköhän tämä koko vuosi omiin aikakirjoihin vuotena jolloin en pysynyt missään kohtaa ajan mukana. Minä, joka niin kovin mielelläni eläisin hetkessä huomaan nyt että viikot on ohikiitäviä hetkiä. Miksi näin on? Mikä tässä vuodessa on niin erilaista? En kyllä ymmärrä. Koitetaan nyt kuitenkin malttaa kesän aikana painaa tietoisesti ajatusjarrua edes vähän välillä.

Mutta siis, mennään juhannukseen. Juhannusaatto alkoi meillä samalla tavalla kun kaikki aiemmatkin, Keuruun juhannuskisoilla missä mies oli lähettäjähommissa. 4 tunnin kisapäivän aikana mä ehdin tehdä kolmen kilsan aamulenkin, käydä tekemässä löytöjä kirppikseltä, nauttia katsomossa urheilusuorituksista ja tietenkin käydä syömässä perinteiset kisamakkarat. 

Kisojen jälkeen hypättiin samantien autoon ja lähdettiin ajamaan mökille pohjanmaalle. Olin esivalmistellut mukaan jo valmiiksi meloni-feta-minttusalaattia ja tomaatti-mozzarella salaattia ja mies oli savustanut kalan. Aikataulu oli sen verran tiukka että haluttiin selviytyä ruuanlaitosta mahdollisimman nopeaa. Perillä heti grilli kuumaksi ja uudet perunat keittymään. Sen verran viileää oli ettei ulkona syöminen ollut mahdollista joten syötiin sisällä yhdessä mun vanhempien sekä nuorimman ja vanhimman lapseni kanssa. Ai että meillä oli pöytäntäynnä herkkuja.

Mies oli laittanut possun ulkofilepihvit jo edellispäivänä marinoitumaan omatekoiseen marinadiin mikä oli tehnyt ne aivan uskomattoman hyvän makuisiksi. Muita grilliin meneviä oli broilerin rintafileet, maissia ja ruusukaalta sekä tottakai makkaraa. Kuten kuvasta näkyy niin aina pitää grillatussa lihassa olla vähän mustaakin. Heh! Muuta herkkua pöydässä oli uudet perunat voilla ja kesäsipulilla, mun tekemät marinoitu punasipuli ja mummonkurkut sekä erilaiset salaatit ja sillit. Ai että mitä herkkua. 

Ruoan ohessa muistettiin käydä nostamassa myös lippu salkoon. Laitoin lippulaulun soimaan kun mies hoiti lipun nostamisen. On siinä aina jotain säväyttävää.

Ruuan jälkeen oli maha niin täynnä että olis voinut vaikka nokosille mennä mutta mitä vielä. Läheisellä mökkikylällä odotti rakkaat tyypit juhannusjuhlien merkeissä.Juomat mukaan ja matkaan. Ilta meni hyvässä seurassa nopeasti ihanassa kesäillassa. Oli kokko ja kaikki. 

Matkalla mökkikylään

Kokko paloi kuumasti

Tiisijärven lomakylään täältä

Ollaan aikanaan perheen kanssa oltu tuolla samaisessa lomakylässä ehkä 10 vuotta putkeen. Oli siskon ja veljen perheet samaan aikaan sekä mun vanhemmat. Nyt siellä ovat siis edelleen siskon ja veljen perheet joka juhannus sekä heidän nuorisonsa kaveriporukkaa. Paikka vaatis hiukan hellää hoivaa mutta on ainakin täydellisessä luonnon rauhassa. Tänä vuonna ekaa kertaa tuntui itsestäkin siltä että olis ollut ihana viettää viikko tuolla metsässä missä ei oo kunnon nettiä. Ehkä vielä joskus.

Juhannuspäivä oli sitten iisi. Satoi vettä koko päivän niin se antoi ikäänkuin luvan olla vaan sisällä mökillä ristikoita tehden ja telkkaria katsellen. Illalla vielä hiukan pelailtiin yatzyakin. Ihana rento päivä tekemättä yhtään mitään. Lapset onneksi kävivät mammaa katsomassa niin saatiin viettää aikaa yhdessä. Juhannus oli siis aikalailla täydellinen. 

Mä voin varovasti sanoa että tuntuu kuin unet olis hiukan parantuneet nyt juhannuksesta lähtien. Yhtään en osaa sanoa miksi. Oon vaan niin tyytyväinen että edes hetken aikaa saa nauttia siitä ettei aamulla oo aivan kuoleman väsynyt vaan voi herätä hyvissä ajoin ennen kellon soittoa ja aloittaa päivän vähän keveämmällä jalalla. Voi kun tästä vois tulla tapa. Oon mä vähän miettinyt miten paljon vois olla tekemistä sillä että töissä tahti on jo huomattavasti löystynyt ja voi hiukan laskea kierroksia. Jännällä odotan miten kohta alkava loma vaikuttaa muhun. On tulossa upea loma sillä niin paljon kaikkea kivaa on suunnitteilla.

Fiilis on siis kaikenkaikkiaan ollut nyt noususuunnassa., Edes jatkuva sade ei oo mua haitannut kuten ei yleensäkään mun kesää pilaa mikään sää. Kesä on enemmän mielentila. Kropassa tuntuu vielä kuormitukset ja uupumus. Se ei toimi ihan siten kun haluaisin sen toimivan mutta tänään pitkästä aikaa mä kävelin töihin ja se tuntui tosi kivalta. Nyt täytyy vaan antaa loman aikana liikettä kropalle mutta muistaa tehdä se lempeästi. Haaveissa on syksyn tullen olla sen verran voimissani että jaksaisi aloittaa säännöllisemmän liikkumisen. En kuitenkaan pakota itseäni mihinkään ja kuuntelen tosi tarkasti itseäni. Nyt on aika olla itselle armollinen ja helliä mielummin kun repiä yhtään mitään väkisin. Luottavainen mieli että tästä suunta on ylöspäin.

Näissä tunnelmissa on aloiteltu tätä viimiestä lomaviikkoa ennen kesälomaa. Torstaina vipa työpäivä. Uskomatonta että ollaan tässä vaiheessa vihdoin.

rakkaudella,

Sartsa

MÄNTÄN TAIDEKESÄ 2025

 Meikäläisellä on suuri onni elellä taidekaupungissa. Mänttähän on tunnettu Serlachius museoiden lisäksi laajasta taidetarjonnasta. Etenkin kesällä Mänttä on taiteen ystävälle todella hieno vierailukohde.

Me ollan perinteisesti aloitettu kesän taidepläjäys ilmaisnäyttelyistä joissa alla olevissa kuvissa Kiusallakin 13 näyttely Kiusalan taiteilijatalon taidepusistossa. Taas oli laidasta laitaan monenlaista katseltavaa.

Samassa pihapiirissä on myös jännä Päivölän GellariaGalleria joka on tehty vanhaan maakellariin. Sieltä myös löytyi jos vaikka minkälaista taidenäkökulmaa

Näkymä takaovelta läpi tilan

Myös samassa Päivölän puistossa on pihataidetta joista osa pysyvää ja osa kesän ajan ihasteltavaa.

Myös niin sanotulla Jimin kämpällä oli tälle kesälle uusi näyttely.

Kuuselan taidepihan tiedot täällä

Aivan upeaa ajatella että tämä on vasta alkua. Ilmaista huvia on tarjolla enemmäkin ja lisäksi tietenkin kuvataideviikot ja kuvataiteen valtakunta näyttelyt, joista myöhemmin lisää jahka ehdin tutustumaan niihin.

Tervetuloa Mänttään kesälomareissulle taiteen pariin ja muutenkin 😊

rakkaudella,

Sartsa

KOHTI JUHANNUSTAUKOA

 Kyllähän voi olla päivät pitkiä kun tietää että ollaan menossa ensin kohti juhannuksen pitkää viikonloppua ja sen jälkeen vipoja työpäiviä ennen lomaa. Samaan yhtälöön kun lisätään se että töissä alkaa ns. oikeat työt olla jo tältä erältä tehty ja vuorossa olisi lähinnä siivoiluja niin voi hitsit että on kiinnostukiikarit kaukana. Millään ei meinaa saada itestään irti että alkais kaappeja penkomaan ja siivoilemaan. Toisaalta, eipä se toimettomanakaan töissä istuminen mistään oo kotoisin joten täytyy huomenna nyt skarpata vielä.

Tänäänkään ei niitä tavarakuormia tullut joita mä odottelen. Syö hiukan luonnetta se että oon luvannut olla paikan päällä joka päivä klo 8-15 siltä varalta että ne saapuvat. Tänäänkin olisin ehdottomasti ottanut pari tuntia noita ylitöitä pois jos olisi ollut mahdollista lähteä jo vaikkapa klo 13. Noh, odotellaan odotellaan.

Se on nyt jollain tapaa näemmä vallalla että joka asia menee vaikeimman kautta. Oon lähetellyt useita sähköposteja erinäisiin suuntiin hoitaakseni jonkun asian pikaisesti pois alta. Paskanmarjat. Joko en oo saanut mitään vastausta tiedusteluihin tai sitten toisessa päässä on osattu auttaa mua aivan yhtä paljon kun mä itteäni. Argh! Jopa lomamökin varaaminen otti tänään niin hietaan kun olla ja voi. Voi niitä ihania aikoja kun voit vaan laittaa sähköpostia ja varata mökin tästä tähän. Nykyään vastaukseksi saat että "voithan käydä kattomassa booking.comista" Juu juu voin, mutta kun jos haluaa jotain spesifiä tietoa niin se jää edelleen hämärän peittoon vaikka kuinka varailee sitä kautta.

Onneksi mulla on töissä vielä yksi työkaveri että voi edes jauhaa sitä itteään päivän ratoksi. Tänään me karattiin hiukan pidemmälle ruokatunnille ja käytiin kirppiksellä keskellä päivää. Tein jopa löytöjäkin siinä ohimennen. Ostin kivat kukkapöksyt kesäksi ja neuletakin töitä varten syksyksi. Nice!

Juhannus on siis ovella. Sehän tarkoittaa sitä että ekat kommentit kesän päättymisestä ja päivien lyhenemisestä on jo luettu naamakirjasta. Sekin tänään risoo enemmän kun jonain toisena päivänä. Mua surettaa näääääin paljon se miten ihmiset edelleen lomailee tai ei lomaile kelien mukaan. Kesä on pilalla jo etukäteen jos on ennustettu vettä ja pohjoistuulta. Koskahan ihmiset huomaa että Pekka Pouta on keksinyt itselleen mielestään varmaan ratkiriemukkaan tavan viihdyttää itseään tekemällä maailmanlopun sääennustuksia. Niissä on aina vakava varoitus jostain tai sitten sanotaan että kannattaa unohtaa koko kesältä auringonotot ja rantapäivät koska kovasti synkältä näyttää syksyyn asti. Läppää katos! Annetaan jokaisen päivän tulla just sellaisena kun se tuloo ja mietitään tekemiset sitä mukaa. Loma on kuitenkin aina sitä aikaa jolloin ei tarvi herätä kelloon eikä edes nousta sängystä jos ei huvita. Siihen ei kelit vaikuta. Ja kuinka sadanlaista tekemistä on kesällä ihan kelistä huolimatta. Älkää nyt hyvät ihmiset pilatko vuoden parasta aikaa murehtimalla sataako vai paistaako.

No joo, tänään oon taas pelileskenä. Mies lähti kisoihin ammuskelemaan juoksijoita matkaan ja on siellä iltamyöhään. Ihan kiva. Mä aion syödä hyvin, ehkä ottaa tässä pikku nokoset ja illan kattoa pesäpalloa taas ruudusta. Siitä on tullut tämän kesän juttu. Lähes joka päivä kattellaan joku peli. Toivon kovasti että ehtisin kesän mittaan edes yhteen livepeliinkin.

Ai jaa, viime yön unipäivitys meinas jäädä tekemättä. Illalla taas kävin lämpimässä suihkussa ja hivuttauduin alasti peittojen alle. Unen tuloa sain nytkin hetkisen odotella mutta ei niin pahasti kun parina edeltävänä yönä. Nukuin kohtuu hyvin sillä katoin eka kerran kelloa vasta neljän jälkeen kun ennen kymmentä aloin nukkumaan. Kuuden pintaan mä sitten nousin ylös kun tiesin etten enää saa unenpäästä kiinni. Olo ei tuntunut mitenkään ylivoimaisen raskaalta ja ajattelin jo että nythän mä lähdenkin kävellen töihin ja hiukan pidemmän kautta jopa. Mitä vielä, alkoikin sataa joten laittelin kaverille viestiä että hiljennähän sittenkin meidän kohdalla kuuteenkymppiin niin hyppään kyytiin. Mutta se tunne siitä että ois ollut kiva kävellä oli mulle superkiva juttu. Ehkä unet on palauttaneet paremmin ja josko oltais vieläkin parempia aikoja kohti menossa asian suhteen.

Fiilis alkaa olla vahvasti siis lomatunnelmainen. Silti tuntuu uskomattomalta että ihan kohta mä saan olla kokonaisen kuukauden pois tuolta kustannuspaikalta ja olla ajattelematta mitään työhön liittyvää. Mä niin tarviin sitä. Ja siihen iloon ei vaikuta pätkän vertaa vaikka satais joka päivä, aion nauttia täysillä.

Näillä mietteillä tätä keskiviikkoa!

Olipa kerran töissä pyjamapäivä

rakkaudella,

Sartsa

SAKKAA SAKKAA

 Pari huonosti nukuttua yötä taas takana. Mä en siis millään saa kiinni siitä minkä takia joskus unet on mitä sattuu ja toisinaan ihan ok. Sen oon saanut jotenkin kartoitettua että lämmin suihku ennen sänkyyn menoa on omiaan parantamaan unia. Kait se rentoutumiseen perustuu. Samoin se että nukkumaanmeno pitäisi tapahtua viimeistään yhdeksän aikaan. Oon toki jo tottunut lähes olemattomiin uniin mutta nyt on viime aikoiha alkanut käydä niin etten oikein meinaa edes saada unen päästä kiinni. Se on tietenkin huono juttu. Tähän asti uni on ollut vaan katkonaista ja syvää unta ei riitä tarpeeksi vaikka nukahdankin tosi nopeasti. Alkaa olla huumori  hiukan koetuksella. Mikään ei tunnu auttavan, tai sitten mä vaan en jaksa noudattaa tarpeeksi pitkään jotain metodia. On koitettu meinaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat kommervenkit.

Ihannemaailmassa mä jäisin pois töistä joksikin aikaa ja keskittyisin laittamaan itseäni ja terveyttäni kuntoon. Olis ihanaa kun saisi taas liikunnan riemusta kiinni ja aamuisin tuntuis että päivän aloittaminen pikku kävelyllä ois hyvä ajatus. Tällä hetkellä vaan tuntuu siltä että mun kaikki voiman rippeet menee ihan vain tämän arjen taklaamiseen. Töissäkin on todella paljon jo kierrokset laskeneet kun mennään kohti lomaa mutta mä huomaan että se on aiheuttanut sen ettei mun pää meinaa toimia sitäkään vähää mitä aiemmin. Yksinkertaisinkin asia vaatii ponnisteluja ja sellaista jumittumista tapahtuu aika paljon joka päivä. Ihan kuin aivotkin olis ylikuumentuneet ja tarviisivat aikaa olla ajattelematta mitään.

Tämän hetken väsymys tuntuu kokonaisvaltaisesti koko kropassa ja minussa ylipäätään. Päästä varpaisiin kolottaa, lihakset tuntuu jäykältä ja nivelet kankeilta. Itsensä liikuttaminen on työ sinänsä eikä puhettakaan että jaksais yhtään mitään lisäliikkumista. Ja se sitten taas vaikuttaa mieleen synkistävästi koska suoraan sanoen tällä hetkellä mä en kauheesti tykkää itsessäni mistään. Vihaan peilikuvaani enkä voi käsittää että oon itteni ajanut tähän jamaan. Kun oon yrittänyt kattoa mitä syön ja yrittänyt liikkua enemmän niin sillä ei oo ollut esim painoon mitään vaikutusta. Olo alkaa olla väsynyt, surullinen ja hiukan paniikinomainenkin. Onko mitään enää tehtäväissä vai jatkanko mä vaan lihomista niin että kohta se todella vaikuttaa mun jokapäiväiseen elämään. Eniten mä tämän hetkisessä tilanteessa inhoan sitä että mun kroppa rajoittaa mua niin etten pysty tekemään kaikkea mitä haluan. Kesälomareissu pohjoiseen tulee olemaan todellinen testi siihen mihin mun kroppa pystyy. Toivon saavani kuitenkin jonkun positiivisen kokemuksen siitä että kyllä mun kroppa vielä pystyy vaikka mihin kun vaan saadaan väsymys pois ja saadaan enemmän liikettä.

Kuten sanottua niin töissä on alkanut tahti rauhoittua. Kaikki ns. paperihommat on tältä keväältä aika lailla tehty ja seuraavaksi jatketaan syksyllä niiden kanssa. Tänään vielä käväisin kaupungintalolla palaverissa missä tapasin pitkästä aikaa kaikki kollegani. Oli kiva jutustella ja nähdä ihan livenä kun aina yleensä ollaan yhteydessä vaan sähköpostin välityksellä. Läheisimmän kollegan kanssa käytiin vielä palaverin jälkeen lounaalla niin saatiin henk koht kuulumisia vaihdella myös.

Mulla on työtäni kohtaan ollut tänä keväänä hiukan ristiriitaiset fiilikset. Meidän haaveissahan olisi muuttaa pohjanmaalle jollain aikataululla ja se tietty vaatii työpaikkojen löytymisen sieltä päin. Oon miettinyt haluanko palata vanhaan ammattiini ja lastenhoidon pariin vai etsinkö näitä tämänhetkisen työn tyylisiä töitä. Toisaalta tällä hetkellä en millään haluaisi lähteä nykyisestä työstä sillä ollaan saamassa parin vuoden sisään uusi koulurakennus ja tämä muutosvaihe kiehtoo sekä tietenkin nähdä miltä uusi työpaikka tulee näyttämään. Työ myös toisaalta sujuu vähän kuin omalla painollaan eikä tunnu liian paineiselta. Mutta oonko mä vaan tottunut tilanteeseen? Enkö mä huomaa työn kuormitusta ihan todellisuudessa ollenkaan? Miksi tunnen että  työ vie kaikki voimat niin etten jaksa vapaalla tehdä mitään jos kerran en pysty suoraan sanomaan että työ kuormittaa. Sitä oon  miettinyt aika paljon näinä päivinä.

Luulenpa että yksi syy on siinä että työ itsessään ei mua kuormita vaan kaikki se mitä työpaikalla muuten tapahtuu. Se negatiivisuus mikä on vallinnut jo pitkään. Mä imen ne kaikki pesusienen lailla enkä voi sille mitään vaikka asian tiedostankin. Epävarmuus kaikkien näiden työkuvioiden suhteen on aiheuttanut sen että vallalla on ollut sellaista läyhäämiskulttuuria mistä en yhtään tykkää. Oon itte ratkaisukeskeinen ihminen ja jos jossain on epäkohta niin mä pyrin kaikin keinoin parantamaan sen. Näin tapahtuu itseni lisäksi myös muiden suhteen ja jos näen että jollain on paha olla niin haluan auttaa ja korjata tilanteen. Pitäis kait oppia etten mä voi pelastaa kaikkia. Toisaalta mä mietin sitäkin että onko ihmiskeho niin fiksu että se muistaa vanhat kuormat ja yrittää ilmoittaa että äl'ä tee samaa virhettä uudelleen. Kertaalleen mä oon loppuunpalanut, uupunut ja masentunut. Aiempien vuosien aikana se on ollut uudelleen todella lähellä ja josko nytkin mua koitetaan siitä muistuttaa jatkuvasti. Onko nykyinen työ mulle sitten liian kuormittavaa? Johtuuko tämä mun väsymys ja kropan oireet siitä että kuorma on jatkuvasti liian kova? Mistä mä voin sen tietää.

No, taas ollaan kuitenkin päivä lähempänä lomaa. Mulla ois vielä ylityötuntejakin käyttämättä vaikka kuinka paljon joten voisin tietenkin niistää vielä yhden päivän ja aloittaa loman päivää aikaisemmin tai sitten voisin lyhentää päivää tästä loppuajasta. Ainoa ongelma on se, että meille on tulossa vielä parikin tavarakuormaa ja oon luvannut niiden takia olla paikalla tiettyyn kellonaikaan joten ennenkuin nämä kuormat on tulleet niin en voi lähteä aiemmin töistä. Taas ollaan pattitilanteessa.

Mutta kyllä mä lomalla aion tiputtaa hanskat ihan kokonaan ja mennä fiiliksen mukaan. Tehdä just sitä mitä huvittaa tai olla tekemättä mitään. Annan keholle ja mielelle rauhan palautua. Sitä odotellessa siis.

rakkaudella,

Sartsa