Pöytälaatikon löydöksiä

"Melankoliaa, monta ajatusta joutavaa. Kipua, tuhat toivetta turhaa. Ajatus vajoaa synkkiin vesiin, jumittuu mietteisiin joutaviin. Joskus on niitä päiviä jolloin ei missään ole järkeä. Mitä silloin teen??Taistelenko vai polvilleniko meen?? Olen aina valmiina taistoon, vaikka väkisin käännän katseeni valoon. Rakkaus olkoon sydämeni kilpi ja unelmat sen terävä miekka. Taistelen, nousen ja voitan jos se on oltava onneni hinta." Tämmönen löytyi pöytälaatikosta männä vuosilta....tulipa tänään sattuneista syistä mieleen .😊Hymyä huuleen kaiffarit kyllä se aina iloksi muuttuu!!!!

Rakkaudella, Sartsa

Paluu takaisin alkutauon jälkeen

No niin josko tämä taas alkais tästä toimia kun alkuhankaluuksista päästään eroon. Jostain syystä tää koko blogi oli ihan tiltissä ja luulin jo että tämä on mennyttä. Siksi parin vaivalloisen päivityksen hävittyä bittiavaruuteen, päätin unohtaa koko jutun. Harmitti niin paljon..näin nätisti sanottuna :)

Nyt kumminkin päätin vielä oikein tutkia tätä juttua ja selaimen vaihto tällä kertaa toi ilmeisesti tulosta ja tässä nyt testaan pystyykö armas vauvankengissä oleva blogini vastaanottaa tekstiä. Toivotaan näin sillä sitten alkaakin ahkera päivittely.

Kivaa jos nyt natsaa!!

-Sari-

Ikuinen ikävä maailmalle

Jos mun pitäis luonnehtia itseäni yhdellä sanalla se olisi varmaan reissunainen. Välillä tuntuu että jatkuva hinku jonnekin on verissä niin vahvana että siihen ei ole kuin yksi lääke: LÄHTEÄ!! Mitä enemmän on saanut nähdä ja kokea paikkoja maailmalla niin sitä enemmän mielii heittää repun selkään ja heittää heipat kotomaalle. Laitan postauksia matkoistani pikku hiljaa ajan kuluessa. Oikein harmittaa että ihan ensimmäisestä ulkomaan matkastani (Ruotsin ja Tallinnan laivamatkoja lukuun ottamatta) ei ole kuvia muuta kuin ehkä paperisena jossain arkistojen uumenissa.

Eka kerta lentokoneessa jännitti. Olikohan silloin vuosi 2005 tai 2006 kun lähdin työkavereitten kanssa Liettuaan Kaunasiin. Lensimme Riikaan ja siitä sitten matkustimme keskellä yötä rajan yli bussilla. Kaikki oli niin uutta mutta jo silloin muistan sen fiiliksen lentokentällä kun lähdimme nousemaan koneeseen. Nautin kaikesta uudesta ja ihmeellisestä täysin siemauksin ja siitä se matkustuskärpänen sitten pääsikin puraisemaan oikein huolella ja sen jälkeen on matkalle täytynyt päästä tasaisin väliajoin. Maailma kutsuu lastaan :) 

Näistä kokemuksista lisää tuonnempana....

Tärkein esine on voimassa oleva passi!!

Täällä ollaan!!

No nyt se on sitten vihdoin tehty. Tämä blogi siis. Aika kauan piti sitäkin asiaa jaagata mutta NO MORE. Mulla ei oo tässä vaiheessa aavistustakaan mitä kaikkea mä tänne tuun postaamaan mutta sen näkee ajan kanssa. Mikäli villisti pitäis veikata niin matkustelu ja reissaaminen ainakin tulevat näkymään täällä mutta ihan tavis arkikin on välillä ihan mainitsemisen arvoista. Luultavasti tämä blogi on ihan yhtä rönsyilevä kun persoona täälä näppisten äärelläkin joten ei muuta kun menoksi. Tervetuloa mukaan <3