Ikuinen ikävä maailmalle

Jos mun pitäis luonnehtia itseäni yhdellä sanalla se olisi varmaan reissunainen. Välillä tuntuu että jatkuva hinku jonnekin on verissä niin vahvana että siihen ei ole kuin yksi lääke: LÄHTEÄ!! Mitä enemmän on saanut nähdä ja kokea paikkoja maailmalla niin sitä enemmän mielii heittää repun selkään ja heittää heipat kotomaalle. Laitan postauksia matkoistani pikku hiljaa ajan kuluessa. Oikein harmittaa että ihan ensimmäisestä ulkomaan matkastani (Ruotsin ja Tallinnan laivamatkoja lukuun ottamatta) ei ole kuvia muuta kuin ehkä paperisena jossain arkistojen uumenissa.

Eka kerta lentokoneessa jännitti. Olikohan silloin vuosi 2005 tai 2006 kun lähdin työkavereitten kanssa Liettuaan Kaunasiin. Lensimme Riikaan ja siitä sitten matkustimme keskellä yötä rajan yli bussilla. Kaikki oli niin uutta mutta jo silloin muistan sen fiiliksen lentokentällä kun lähdimme nousemaan koneeseen. Nautin kaikesta uudesta ja ihmeellisestä täysin siemauksin ja siitä se matkustuskärpänen sitten pääsikin puraisemaan oikein huolella ja sen jälkeen on matkalle täytynyt päästä tasaisin väliajoin. Maailma kutsuu lastaan :) 

Näistä kokemuksista lisää tuonnempana....

Tärkein esine on voimassa oleva passi!!