Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampereen työväenteatteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampereen työväenteatteri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. huhtikuuta 2019

VIIKONLOPPU TAMPEREELLA JA MUITA JUTTUJA

Ihana helle on hellinyt koko viikon!!! Ai että on ollut ihanaa vähentää vaan vaatetusta päivä päivältä. Töissä on ollut aikalailla takki tyhjä ja väsymys on painanut mutta se varmaan johtuu juurikin tuosta kuumuudesta. Mikään paras mahdollinen huoneilmakaan ei ainakaan luokassa ole, puhumattakaan kansliaa jossa lämpötilakin on kohonnut 27 asteeseen tällä viikolla. Toinen syy väsymykseen ja vetämättömään  oloon on varmasti se, että en oo muistanut edelleenkään juoda riittävästi vettä. En ymmärrä miten se on niin vaikeaa mutta onpahan vaan. Näköjään! Veden vaje näkyy vetämättömänä olona, väsynä, käsien pistelynä... ja mun kohdalla vatsan reistailuna. Ihan niinkuin kunnon turisteilla lämpöisissä lomakohteissa konsanaan. Noh, eiköhän se siperia opeta tässäkin asiassa.

Tällä viikolla mulla on töissä ollut sen verran rauhallinen viikko, että olen taas pitkästä aikaa ehtinyt pohdiskella kaikenlaista. Mua ruokkii esimerkiksi vaikka nyt nuo tv ohjelmat, uskokaa tai älkää. Tempparit, niin typerä ohjelma kun se saattaa ollakin, laittaa mulla monenlaista ajatusta viriämään. Päällimmäisenä tällä viikolla se miten raukkamaista on se, ettei parisuhteessa voi sanoa sille toiselle jos alkaa ahdistaa tai ei halua enää parisuhdetta jatkaa. Mennään sitten tekemään jotain sellaista mistä tiedetään toisen suuttuvan tai ainakin pahoittavan mielensä siinä toivossa, että se toinen sitten tekis sen hankalan päätöksen molempien puolesta. Just tuollaista on ollut näkyvissä tuolla temppareissa ja vaikka se koko formaatti olis kuinka hömppää ja nuorison sekoilua täys niin huomasin ajattelevani ettei me aikuiset välttämättä käyttäydytä nois asiois yhtään sen järkevämmin. Minä oon tässä parisuhteessani sanonut suoraan, että se on sitten pahinta mitä vois tehdä ja toivon etten ikinä joudu sellaista kokemaan. Siis että toinen esittää kaiken olevan hyvin ja sitten ykskaks sanookin ettei hutsitakaan enää. Paljon vähemmän sattuu se kun ollaan rehellisesti sitä mieltä kun on. Siis sanotaan päin naamaa että mua nyt ei oikein huvita enää. Miksi se onkaan niin hankala käsittää ettei sillä peittelemällä saa ikävää asiaa lievennettyä. Parempi kertarytinä vaan!

Päivät menee kyllä ihan hirveetä vauhtia enkä oikein meinaa ehtiä tänne päivitellä yhtään mitään. Koko viime viikko meni töissä aikalailla tuolla samalla kaavalla. Perjantaina mä olin kyllä tosi väsynyt, taas tuntui että on ihan antanut kaikki voiman rippeet ja kotiin sai hyvä jottei raahautua. Illalla sitä ei paljon jaksanutkaan muuta kun telkkarin äärellä koittaa päätä tyhjentää viikon touhuista. Onneksi oli tiedossa vähän spesiaali viikonloppu niin fiilis oli hyvä.

Mitäs viikonloppunako? No me hypättiin Vilppulasta junaan ja junailtiin Tampereelle. Homman nimi oli päällisin puolin Akin synttärilahjan lunastus. Mä ostin sille liput tuonne Vanhoja Poikia musikaaliin työväenteatteriin ja niinpä pääsin itekin kattomaan sitä :) Kätevää vai mitä.



Sinne siis...

Me yövyttiin Scandic Tampere station hotellissa. Haluttiin nimittäin ottaa samalla sellainen pieni irtiotto arkisista ympyröistä ja niinpä yövyttiin tuolla reissulla vaikka kotiinkin oltais  toki päästy esityksen jälkeen. Hotelli oli tosi jees. Ihan sellaista perus Scandic tyyliä että kaikki toimii mutta ei mitään yllättävää ollut tarjolla. Me kierreltiin ensin vähän shoppailemassa kun juna saapui Tampereelle. Piti nimittäin tunnin verran odotella että saatiin huone. Onneksi meillä oli sitten huoneeseen päästyä aikaa ihan olla vaan rennosti ennenkun piti lähteä mihinkään. Sai käydä suihkussa ja laittautua, ollaan vaan ettei ollut kauhea kiire eteenpäin. Inhoan sitä että joutuu kiireellä touhuta. Ennen teatteria me päätettiin käydä syömässä mutta ei jaksettu nyt alkaa ettiä mitään sen kummempaa ruokapaikkaa vaan mentiin pizza raxiin, joka ajoi tässä kohtaa asiansa ihan hyvin. Vatsa tuli täyteen ja mä sain pitsaa josta olin haaveillut.

Teatteri oli elämys!! Vanhoja poikia perustuu Junnu Vainion biiseihin ja kun näyttelijät oli noin mahtavat ja karismaattiset, rautaiset ammattilaiset kun tässä niin lopputulos ei voinut olla muuta kun hyvä. Lavalla olivat siis Taneli Mäkelä, Puntti Valtonen, Esko Roine ja Tume Uusitalo. Täältä lisää infoa jos kiinnostaa  Vielä kun taustalla oli folkpumppu Kiharakolmio niin oli kyllä kertakaikkisen loistava. Välillä sai itkeä ihan ilosta ja sitten taas mentiin toisenlaisiin fiiliksiin. Illan kruunas tosi nätti ilma. Vielä yhdeksän jälkeen illalla saattoi istuskella puiston penkillä iltaa fiilistellen. Saatiin vinkki kivasta karaokepaikasta, Kaijakasta, jossa käytiinkin sitten imuroimas parit sidukat ennen hotellille palaamista. Olipa tosi kiva päivä! Paljon kaikkea kivoja hetkiä.

Sunnuntaina syötiin tietty mahtava hotelliaamiainen jonka jälkeen mentiin vielä tunniksi pötkölleen. Huone piti luovuttaa klo 12 ja juna lähtis vasta klo 16. Mietittiin mitä me tehtäis se aika kun ei sitten viittitty maksaa kumminkaan myöhäisestä huoneenluvuotuksesta kymppiä per tunti. Päätettiin siis jättää kamat säilytykseen ja lähteä vaan kiertelemään kaupunkia ja kattelemaan mitä vastaan tulee. Aika meni kun siivillä. Kierreltiin mm. ihanan idyllistä Finlaysonin aluetta. Finlaysonin palatsi toimii ravintolana ja sen ympärillä on Wilhelm von Nottbeckin puisto. Tämmönen paikka Oli tosi kiva kattella siellä ihan turistina :)

Finlaysonin palatsi

Tää vaikutti hautamuistomerkiltä...

Aurinkokello

Portti ei mihinkään

Lähellä oli myöskin tallipiha jossa käytiin myös kattelemassa.


Tällä hetkellä aika tyhjää



Käytiin kattomassa myös Finlaysonin tunnelmallista kirkkoakin.

Julkisivu
 Finlaysonin kirkko toimii myös lastenkirkkona joten siellä on tosi paljon lapsille tehtyjä juttuja.

Lapsia varten tehty alttari
 Seinällä oli myös Finlaysonin entisten työntekijöiden tekemät muistoseppeleet. Toinen tehtaan johtajalle ja toinen hänen nuorena kuolleelle pojalleen.

 

Alttari

Kirkko on juhlallinen mutta intiimi

Kaiken tämän jälkeen me vielä löydettiin Laukontorilta kalamarkkinat mistä saatiin herkullinen päivällinen mukaan. Käytiin siinä sitten vielä munkkikahveillakin.


Vielä kun vr kuljetti meidät ihan ajallaan kotiin niin jäi kyllä viikonlopusta aivan mahtava fiilis. Taas tuntui kun olis ollut kauemmankin poissa ja käynyt vähän pidemmälläkin. Tuntui että on saanut kaipaamaansa etäisyyttä työkuvioihin.

Olipa mukava alottaa uutta viikkoa. Mutta hei, nyt hyvää vappua kaikille.

rakkaudella,
Sartsa

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

VIIKKO VIEMÄSSÄ MEHUT

On menossa lievästi sanottuna erilainen, vaihteleva, mehut vievä mutta antoisakin viikko. Maanantaina heti me lähdettiin aamusta luokkaretkelle Tampereelle. Sillä reissulla tietenkin meni koko päivä ja siihen mahtui monenlaista sumplittavaa. Me käytiin kattomassa näytelmä Adalmiinan helmi ja sen jälkeen käytiin syömässä Vapriikissa. Suosittelen kyllä just tollaseen ryhmän ruokailuun lämpimästi. Kaikki pelas ihan moitteetta ja meitä pidettiin oikein hyvänä. Lisäksi tuo ruokapaikka oli riittävän iso niin ettei mitään ahtautta tullut missään vaiheessa vaan pöytiin voitiin mennä ihan kaikessa rauhassa. Ruokaakin on laitettu tarjolle moneen eri pisteeseen joten ruokailu sujui jouhevasti. Tälläinen paikka on ravintola valssi

Kotimatkalla piipahdimme vielä Haralan harjulla missä lauloimme tämän Topeliuksen patsaan edessä maakuntalaulumme eli Kesäpäivä kangasalla. Oli kiva laulaa ja samalla nähdä miten "längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee ja roineen armaiset aallot ne rantoja hyväelee"



Laulun jälkeen oli hetkinen ihan vapaata olemista joten osa oppilaista kipaisi ylös näkötorniin ja toiset  käytti hyväkseen kallioisen metsämaaston ja liikkuivat minkä ehtivät. Olihan sentään istuttu koko päivä ja vielä reilun tunnin ajomatka koululle oli edessä. Mukava päivä kaikenkaikkiaan ja mä luulen, että jokainen aikuinen ja lapsi oli yhtä väsyneitä illalla nukkumaan mennessä.

Tiistaina sitten oli hiukan erityisjärjestelyjä koululla kun osa työkavereista oli pois, mutta päivä meni kohtuu nopeasti. Melkoinen väsymys painoi kuitenkin illalla. Silti, väsymyksesta huolimatta mä oon päässyt rakkaan harrastukseni eli istutuksien pariin. Maanantaina istuttelin kesäkukkia amppeliin ja mausteeksi ostetun timjamin. Eilen sitten päätin laajentaa hiukan tuota minimalistista ryytimaatani ja laitoin persiljaa, tilliä, basilikaa ja salaattia. Hyvin tuntuvat kaikki lähteneen kasvun alkuun.

Tommosen kukkasen tänä vuonna...

Yrttitrio

Toivottavasti basilika ja salaatti on kavereita

On ihanaa, että voi edes tuolla lailla pienimuotoisesti terassilla kasvatella jotain. Pääasia että saa vähän käsiä multaan. Viime kesänä lisäksi ihastuin siihen, että noita tuoreita yrttejä oli saatavilla ruuanlaittoon ja vaikka leivän päälle suoraan omasta "pihasta". Toivotaan, että nytkin onnistuu niiden hoito että jaksavat satoa meille tuottaa.

Eilen illalla oli ihan pakko istahtaa myös eka kertaa tälle kesää jäätelökioskin pöytään. Tänä vuonna aloitinkin heti tuollaisesta annoksesta. Nam!!

Vadelmaa ja lakua

Viikko jatkui tänään taas erityispäivällä töissä sillä vietin tämän päivän toisella koululla tutustumassa erään oppilaan kanssa uuteen opinahjoon. Johan se nyt vähän itseäkin jännitti kun kyseessä kuitenkin erityiskoulu ja Erittäin Erityiset. Mä tykkäsin tosi paljon ja niin vaan tämäkin päivä poiki työtarjouksen :) tai ainakin ehdotuksen tulla heille töihin. Yksi avustajista on jäämässä vuodeksi opintovapaalle ja pyysivät harkitsemaan josko menisin tuuraamaan. Noh, katsotaan nyt miten ensi syksyn työkuviot muotoutuu. Tänään jo taas mentiin yksi askel eteenpäin mutta mitään varmaa ei oo ennenkun nimi on paperissa. Toivottavasti saan oman nimenikin johonkin kirjoittaa.

Parhaillaan oon pyykinpesu kesken. Se oli pakko ottaa tämän päivän urakaksi kun alkaa puhtaat vaatteet loppumaan. Teki mieli vielä hiukan istutella tänä iltana mutta taidan jättää suosiolla huomiseen. Nyt alkaa hyydyttää jo niin, että kun kone sammuu ja saan pyykit kuivumaan niin taidan mennä suihkuun, iltapalalle ja tutimaan.

rakkaudella,
Sartsa