ALKUVUOTTA ON HALLINNUT MUUTOS

Eilen mä pohdin sitä minkä takia mun pitäis lukea tai kuunnella enää yhtään uutista koronasta jos se kerran ainoastaan ahdistaa. Tänään kävi niin, että töistä kotiin tullessani mä satuin ihan vahingossa kuulemaan radiosta yhden uutisen mutta se olikin positiivinen. Kyseessä oli jonkun thl:n asiantuntijan twitter kommentti siitä että nämä tämänhetkiset rajoitukset koronaa vastaan on alkaneet näkyä tilastoissa. Kuulemma uusien tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun eikä niitä tule enää niin tiuhaan tahtiin kun aikaisemmin. Toki siinä samalla muistutettiin, että tautihuippu on vasta tulollaan mutta tämä tyyppi halusi tällä uutisoinnilla kannustaa ja tsempata ihmisiä siihen että nyt todella kannattaa noudattaa kaikkia viranomaisten ohjeita ja ettei se ole suinkaan turhaa. TÄLLÄISTÄ uutisointia sais olla enemmän. Aina kun vaan mahdollista. Tähän asti tuntuu, että ihmisiä on yritetty motivoida pysymään kotona lähinnä pelottelemalla taudin kamaluudella. Mun mielestä tämmönen motivoi niin paljon paremmin.

No hei, en mä nyt niin tyhmä oo että luulen taudin olevan nyt poistumaan päin. Mutta toivoahan me kaikki tarvitaan. Siksi mä haluan kuulla ja nähdä nämä tälläiset. Kuten sen, että Kiinassa on pystytty alkaa pikkuhiljaa purkaa rajoitteita ja uusia tautitapauksia ei oo enää tullut. Toivoa siis on, että tämä pystytään voittaa ja siihen mä haluan uskoa edelleen. Oon sitten typerä tai en.

Tänään mulla oli ensimmäinen ihan koko päivän pituinen työpäivä uudessa työpaikassa. Toki tämä on vasta ihan satunnaista harjoittelua mutta hiukan oon hakemassa tuntumaa. Mulla alkaa tässä kevään aikana perehdyttäminen ja se on ainakin nyt helpompi toteuttaa kun koulu on kiinni. Ei oo mitään juoksevia asioita häiritsemässä. Tänään ei vielä alkanut varsinainen perehdytys vaan tehtiin tilastojuttuja jotka oli ihan ajankohtaisia juuri nyt. Edelleen mä olen siis töissä myös tuolla nykyisessä/tulevassa ex työpaikassa. Tästä alkaa sellainen siirtymäaika meikäläisen työelämässä. Mikä on positiivista niin huomasin tänään että mä oon jotenkin tosi sinut tämän työpaikan vaihdon kanssa. Se tuntuu nyt jopa raikkaalta ja tervetulleelta ajatukselta. On tunne, että nyt on aika. Saa nyt sitten nähdä miten hommat alkaa sujumaan ja aika näyttää tuntuuko tuo koulusihteerikön homma sitten sellaiselta mitä vois tehdä vaikka eläkeikään asti. Ei jaksa miettiä sellaista. Päivä kerrallaan.

Täytyy kyllä sanoa että on tämä v 2020 kaikenkaikkiaan alkanut aikamoisissa merkeissä. Mitähän sitä on vielä tulossakaan. On tämän maailman mullistuksen lisäksi tullut tietoon monia eroja ja jopa kuolemantapaus suvussa. Toisaalta paljon negatiivista mutta sitten taas kaikenkaikkiaan päällimmäisenä tulee mieleen sana MUUTOS. Tämä on ollut isojen muutosten aikaa. Jäädään odottamaan mitä universumi meidän varalle on suunnitellutkaan.

Pysytään terveinä ja turvassa!

rakkaudella.
Sartsa