RETKIRUOKAILUA

Tähän väliin retkipostaus. Ei oikein muuta näköjään saa irti ittestään kun loman jälkimainingeissa on vipat rivit rustattu. Töitä on kumminkin tehty jo reilu viikko loman jälkeenkin.

Viime lauantaina käytiin laittamassa ruokaa Löyttyjärven laavulla Ylöjärvellä. Mitään sen kummempaa reittiä me ei kierretty vaan aikataulun takia haluttiin päästä edes pelkästään notskin äärelle ja metsään,  sen sijaan että ois istuttu koko päivä kotona.

Laavu oli tosi tilava ja nuotiopaikka tosi hyvin rakennettu. Siinä oli hyvä kokkailla vähän enemmänkin kun vain makkaran paiston verran. Mukana meillä oli broilerin leikkeitä, kasviswokkia ja perunoita sekä sipulia. Päätettiin koittaa eka kertaa tehdä lohkoperunoita folionyyteissä nuotiossa. Lohkoin perunat, pilkon sipulia, päälle ripottelin vielä hiukan pekonia ja suljin nämä tiukasti nyyttiin. Folionyytin pohjalle laitoin leivinpaperia etteivät tartu niin kovasti kiinni folioon. Tuli muuten aivan mahdottoman hyviä. Pekoni ja voi antoi juuri sopivasti makua eikä edes suolaa tarvittu.

Nämä me syötiin alkupaloiksi sillä notskilla tuli muitakin makkaraa paistamaan niin ei viittitty heti viritellä paistinpannua tulille broiskua ja kasviksia varten.
Mukaan oltiin siis otettu retkimuurikka pannu joka toimi erinomaisesti nuotion päällä olevalla ritilällä. Paistelin ensin broilerin leikkeet rasvassa kypsiksi ja nostelin folion sisään vetäytymään. Valmistuivat yhtä nopeasti kun paistinpannulla kotona. Sitten wokkasin vihanneksen niin että pannulle rasvan lisäksi tuli hunajaa. Tässä pyörittelin kasvikset ja päälle suolaa sekä pippuria. (Ne hampurilaispaikkojen pikkupussukat on tosi jees retkillä, hih.) Ei muuten kestänyt kovinkaan kauaa kun olivat kypsiä ja Ah niin maukkaita. Testasin vielä tehdä nyytissä noita vihanneksiakin ja valmistuivat 15 minuutissa.

Faktahan on se, että notskilla kaikki maistuu paremmalta. Oon testannut sii ä vaikka mitä ja yks parhaimmista on hillomunkki. Saa olla vaikka vähän jo kuivunutkin. Se makkaratikkuun ja hiilloksella pinta rapeaksi. Sokeri karamellisoituu ihanasti ja koko munkista tulee ikäänkun kevyempi. Ei ole siis niin rasvaisen tuntuinen kun munkki kylmiltään. Suosittelen testaamaan.

Sellanen retkipäivä tällä kertaa. Ihanaa että tuli oltua ulkona ja luonnossa. Ei sitä aina niin tarvii liikkuakkaan.

Luonnonrauha jäi hiukan kokematta sillä ei oltu todellakaan yksin. Silti voitti kotisohvalla koko päivän röhnöttämisen 100-0.

rakkaudella,
Sartsa