Työviikko meni tosi iisisti. Meillä oli koululla tietenkin vielä rauhallista koska oppilaat olivat poissa. Ainoastaan yo kirjoittajat piipahtivat talossa mutta mä ihan tarkoituksella olin heistä etäällä niin että tein kaikki valmistelut aamulla jo hyvissä ajoin ennen kokelaiden saapumista. Vältin kontakteja ettei vaan ainakaan mun takia kenenkään kirjotukset mene mönkään. Itse kirjoitustilassa koitin desinfioida extra hyvin esim kokelaiden käyttämät tarjottimet ja muut tilat missä aikaa viettävät ennen koetta ja kokeen aikana. Ja käytin toki maskia vaikka yksin olin valmisteluja tekemässä.
Viikko päättyi todella hiljaiseen ja rauhalliseen torstaihin. Mä lopetinkin sitten työt jo vähän etuajassa ja lähdin valmistautumaan meidän pääsiäisreissuun. Aurinko paistoi tosi lämpimänä kun pääsin töistä kotiin ja mä lueskelinkin lehdet terassilla jossa samalla poltin itteni kun ei tokikaan ollut mitään aurinkorasvoja sun muita. Kun mä nyt vaan nämä lehdet luen.... Täydellinen loman aloitus sää anyway.
Oltiin sovittu että lähdetään matkaan jo heti torstaina kun Aki tulee töistä. Lähdettiin siis kohti pohjanmaata. Auto pakattiin pikavauhtia sillä tavarat oli laitettu valmiiksi jo edellisinä päivinä. Tuntui tosi hyvältä päästä heti loman alettua tien päälle. Keli oli mitä parhain kun aurinko paistoi. Tie oli kuiva joten mikäs siinä oli päästellessä. Jossain vaiheessa mä vaihdoin kuskin paikalle kun Akia alkoi aikainen herätys painaa. Hän sitten ottikin pikku nokoset loppumatkasta ja mä nautin ajella kohti auringonlaskua. Tuli sellanen fiilis että ois voinut ajella vaikka miten kauas.
Perillä oltiin sitten noin seitsemän aikaan. Yövyttiin taas mun vanhempien luona upeassa miljöössä jota reunustaa joki tontin kahdella reunalla. Mulla onkin tapana aika nopsaa hakeutua jokirantaan ihan vaan rauhoittumaan ja laskemaan arjen kierrokset. Niin nytkin. Siinä kun aurinko hiljalleen laskee, hämärä saapuu ja joki virtaa vuolaana niin unohtuu kyllä työasiat alta aikayksikön. Ja joka kerta koen olevani todella onnekas että voin tuollaisessa paikassa aikaani viettää.
Perjantaina me herättiin hiukan hitaasti ja päätettiinkin laittaa päiväsauna. Sitä ei kotona tule tehtyä koskaan mutta nyt se kyllä tuli niin sopivaan kohtaan. Mä hengailin hyvän tovin saunatakki päällä ulkona vilvoittelemassa. Edelleen aurinko paistoi ja lämmitti ihanasti. Fiilistelyä!
Lähdettiin sitten ajelemaan ja kattelemaan josko näkyis pohjanmaan komeita tulvia jossain kohtaa. Käytiinkin Lapualla malkakosken padolla jossa luontoäidin mahti näkyi oikein loistavasti. Koko pato oli nimittäin joutunut veden alle. Lapualla piipahdettiin myös esim. riippusillalla kattelemassa joen uoman leveyttä. On tuo luonnon suuruus vaan hiljentävää.
Piipahdettiin myös lintubongailun merkeissä Lapuan alajoella joka on aina mykistävä. Ikinä ei tiedä mitä siellä vastaan tulee. Me vasta hoksattiin nimittäin että nyt alkaa olla lintubongailun suhteen parhaat ajat. Eikä oltukaan turhaan. Nähtiin valtava monikymmenpäinen hanhiparvi jossa mm kanadanhanhia.
Käytiin visiitillä myös kytötuvalla.
 |
| Lakeuden laidalla |
 |
| Kytötupa |
Perjantai meni siis ajellessa pitkin maakuntaa ja toki piti matkasapuskalla käydä Lapuan Grillillä juustohampurilaisella. Nam, aina yhtä hyvää. Sen verran nyt päätettiin luottaa siihen kun koronatilanne on hyvä sekä Lapualla että meillä Mäntässä että käytiin kahvilla siskon luona. Illalla sitten taas vain chillailtiin majapaikassa omissa oloissamme. Ihana rentouden tunne.
Lauantai aamuna en ollut uskoa silmiäni kun edelleen kaihdinten välistä pilkisteli aurinko. Voiko olla näin ihanat kelit koko pääsiäisen. Voi mahtavaa. Tää päivä meni pitkälti siinä että suunniteltiin siskon ja hänen tulevan miehensä kanssa elokuisia häitä. Saatiin tosi hyvin suunnitelmia eteenpäin. Ne siis pidetään tuolla meidän majapaikassa joten oli tosi hyvä että saatiin tehdä suunnitelmia siellä paikan päällä. Lapset touhusivat ulkona posket punaisina. Mulla oli niin hyvä fiilis. Illalla päätettiin lähteä vielä maakunta ajelulle ja samalla niitä tulvia (tai pohjanmaalaisittain paisuntoja) ihastelemaan. Päädyttiin sitten Lapuan kautta ajelemaan vähäkyröön ja mustasaareen asti. Voi että miten paljon me iahasteltiin idyllisiä pikku kyliä, kyröjoen laajentunutta jokiuomaa ja rannalle jääneitä valtavia jäälauttoja. Lopulta meidän maakuntakierros vei mustasaaresta Vöyrin kautta takaisin Lapualle. Jälleen koettiin meidän olemattoman lintubongausharrastuksen suhteen oikein timanttia kun nähtiin merikotkia haaskalla. Niitä oli peräti 7 ja siinä ne jotain peuran raatoa repivät. Ne olivat pellolla enkä oisi muuten huomannut niitä mutta yksi levitti siipensä ja siitä huomasi heti että nyt ei kyseessä ole mikään tavallinen lintunen. Kiikaroitiin niitä sitten hyvä tovi ja ihasteltiin sitä ylväyttä.
Takaisin majapaikassa oltiin vasta yhdeksän aikaan. Tekaisin pitsan, avasin skumpan ja loppuilta menikin sitten nautiskellessa hyvästä seurasta ja siitä fiiliksestä kun kaikki on kohdallaan juuri siinä hetkessä.
Eilen sitten aamu olikin jo vähän harmaampi vaikka aurinko yritti edelleen pilkistellä. Oli kotiinlähdön aika. Sitä ennen mä sain äitiltä sellaisen haasteen tai ehdotuksen joka kyllä meni vahvasti mietintämyssyyn. Kyse on todella paljon mun elämään vaikuttavasta jutusta joka ennenkaikkea tois elämänlaatua aivan mahdottoman paljon. Jännää...
Elämä on joskus kyllä todella laiffii. Eilen illalla kun kotona istuttiin omassa saunassa niin olo oli kyllä aikalailla rento. Mä havahduin eka kertaa koko loman aikana siihen etten ollut työhommia miettinyt yhtään. Enkä nytkään miettinyt yhtään sen enempää. Sellainen ol Sartsan pääsiäisloma.
rakkaudella.
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti