KIVI LÄHTI VIERIMÄÄN ELI LIIKUTTU ON

Nyt on kyllä mieli niin hyvä,lämmin ja hellä. Vihdoin mä oon saanut liikutettua itteäni jo kahtena päivänä peräkkäin. Kaikki tämä on tapahtunut, tottakai, ihan ex tempore mutta mitäs sen väliä. Mä oon kuukausikaupalla yrittänyt rahdata leviää ahteriani kuntosalille, mutta kun ei niin ei. Kynnys on tuntunut kasvaneen ihan liian korkeaksi ylittää. Mutta tänään mä tein sen!!! Mä kävin hankkimassa lisävirtaa mun kuntosalinappiini ja niinpä sitten heti töitten jälkeen löysin itteni ähkimästä salilta. Oon varmaan joskus kertonutkin näistä meidän kaupungin upeista eduista työntekijöille, mutta kerronpa uudelleen. Täällä siis kaupungin työntekijät saavat hakea ihan ilmaiseksi tuollaisen kulkulätkän millä pääseepi sitten kahdelle eri salille punttaamaan. Mitään rajoitusta ei oo, voitteko kuvitella. Sielä sitä siis saa repiä rautaa vaikka 24/7 joka päivä jos tykkää. Mun mielestä ihan loistava etu. Lisäksi vieläpä saadaan 3 kertaa kuukaudessa käydä uimahallissa ilmaiseksi. Siihen vielä kun liittää päälle sen,että paikallinne JHL:n osasto antaa vuosittain etusetelit jolla voi käydä kulttuuririennoissa tai hieronnassa niin mä oon kyllä ollut kovinkin tyytyväinen. Tosin mulla on taustalla edellisen kotikaupunkini puhdas nollasaldo tälläsissä asioissa. Siellä ei tunnettu tyhy sanaa lainkaan. Nyt siis otan kaiken ilolla irti näistä eduista.

Mä oon eka kertaa viime vuonna näihin samoihin aikoihin hakenut tuon lätkän mutta käyttänyt tasan kaksi kertaa. Kerran mennyt oppilaiden kanssa liikkatunnilla sinne ja eka kerta oli kun kävin vaan oviaukosta kattomassa paikkoja. Kyllä oon ollut ittelleni ihan hermona etten oo saanu mentyä tekemäänkin sinne jotain. Noh, nyt yritetään sitten uudella onnella. Sekin on sanottava, että menin siis ihan ex tempore töistä päin tuonne salille täysin valmistautumattomana. Oli nälkä jo valmiiksi sillä välipalaa ei ollut mukana töissä. En siis pystynyt tankata ennen treeniä. Vettä ei ollut ollenkaan ja nuo vaatteetkin oli ihan ne mitkä mulla oli töissä. Arvioin, että ne päällä pystyy ihan hyvin suorittaa. Ja niin pystyikin.

Sellaaselta se näyttään ku keski-ikäänen plösö on salilla

Joo, eipä tosiaan paljo tuo peilikuva silmää miellytä. Tartteeki tehrä jotaki ja äkkiä.

Mutta ei tässä vielä kaikki liikunnan saralta. Eilen mä kävin ekaa kertaa tälle syksyä myös uimassa. Olin yllättynyt että sain vetäistyä heti kerralla kilometrin yhteen soittoon. 40 minsaa siis yhtämittaista uintia. Aika hyvin, vaikka ite sanonkin.

Mä niin toivon, että tästä alkais nyt sitten säännöllinen liikkuminen. Yks tosi iso haittatekijä tällä hetkellä on se, että mä en kerta kaikkiaan uskalla mennä lenkille yksin. Mä pelkään tuota pimeää niin että lenkkeily on tosi epämieluista. Mun sydän hakkaa miljoonaa kun täytyy koko ajan katsella olkansa yli. Ei kiva ja vaikka tämä kuulostaa pahasti tekosyyltä niin täyttä totta. On ihan kamalaa miten pimeää just tällä hetkellä on. Marraskuu on musta hauta, kuten Reijo Mäki on sanonut. Otin kuvan tänään kun lähdin ajelemaan kotia kohti. Juu, olin ratissa kun kuvan otin mutta pysäytin auton oikeestaan kokonaan kun ei muuta liikennettä ollut sillä halusin ikuistaa näkymän. Kuvassa on pitkät valot päällä. Tuohon kun lisäis vielä sen, että satais vettä ja olis märkä musta tie niin näkis vielä vähemmän. Eli kun ajattelee, että tällä mun työmatkalla on todella paljon hirviä ja peuroja niin hiukan on epämukava ajella. Ei niitä elukkoja kyllä kerkiä näkemään jos ne mettästä tielle hyppää vaikka miten hiljaa yrittäis ajella. Kuulin, että eilenkin tällä välillä oli 2 hirvikolaria ollut aika lähellä. Mullakin on kyllä kaasujalka keventynyt huomattavasti.

Pimeys on murhaava!!

Tämmösin fiiliksin tällä kertaa. Kyllä tuo liikkuminen vaan piristää kummasti mieltä ja auttaa jaksamaan. Kotona lämmitin ruuaksi vaan lohikeittoa, että sai äkkiä ruokaa napaan. Kotimatkalla kävin ruokakaupassa ja sieltä lähti ensiapuevääksi kaakaon makuinen proteiinijuoma. Kävin hakemassa taas koko joukon kasviksia, jotka jäi vielä odottamaan valmistamista.

Mun olotila on tällä hetkellä sen verran parantunut ainakin pahimmista ajoista, että en oo enää niin älyttömän väsynyt. Voin olla huonosti nukutun yön jäljiltä hiukan väsy, mutta se ei oo sellaista kaiken kattavaa väsyä. Ja kaiken lisäksi mä ylipäänsä en nuku öitäni yhtä huonosti kun aiemmin. Nukun oikein reilusti monta tuntia putkeen ja jos herään, niin se tapahtuu ekan kerran vasta aamutuimaan. Vessassakaan ei tarvi käydä läheskään joka yö. Toisaalta päivisin tuntuu, että tarvii käydä vessassa aika tiuhaan joten epäilen sen johtuvan nyt tuosta verenpainelääkkeen nesteenpoisto jutusta. Hiusten lähtö on myös tasaantunut selvästi sillä enää ei mun olkapäillä oo jatkuvasti läjää hiuksia. Eilisen uinnin jälkeen mä en rasvannut ihoani ollenkaan sillä rasva unohtui kotiin enkä muistanut kyseistä operaatiota kotonakaan. Mistä voi siis päätellä ettei iho kuivu ollenkaan enää niin pahasti kun joku aika sitten. Sillon ei rasvausta olisi voinut kuvitellakaan jättävänsä välistä. Oiskohan nyt sitten niin, että lääkitys on tehonnut. Siltä se tuntuu. Pitääkin  muuten muistaa varata ne labrat sinne joulukuulle.

Koittakaa jaksaa tän pimeyden  kans, keksitään kaikkea kivaa valonpilkahdusta tähän aikaan. Kohta on jo kevät!!

rakkaudella,
Sartsa