Kuulumisia.... Viime viikonloppu on vielä hyvässä muistissa ja tuo hymyn kasvoille kivoilla muistoillaan. Sain perjantaina vanhimman lapsukaiseni tänne illan mittaan. Meillä oli tarkoitus lähteä lauantaina Matkamessuille ja auto starttaisi jo aamulla aikaisin. Siksi Jenni ajeli tänne heti töiden jälkeen. Käytiin pitsalla ja kaupassa hakemassa eväitä eikä siinä illan mittaan muuta oikein ehtinytkään. Eikä ollut tarviskaan. Ihan kiva oli vaan olla ja jutustella rauhassa.
 |
| Nyt oli kyllä niin hyvä pitsa että oijjoi |
Aamulla sitten linja-auto starttasi 7.30 kohti Helsinkiä. Mulla meni matka tästä Mäntästä Tampereelle asti nukkuessa. Sain kyllä niin yllättävän hyvät unet autossa etten tiennyt yhtään mitä ympärillä tapahtui. Väliltä kumminkin tuli porukkaa kyytiin paristakin kohtaa. Noh, sittenpä oli mukava jatkaa matkaa hyvin levänneenä. Linnatuulessa pysähdyttiin sitten kahville.
 |
| Tällä kyllä jaksoi pitkään |
 |
| Tää on kyllä ihan jännä paikka kahvitella |
Messukeskuksessa sitten oli taas normaaliin matkamessu lauantain tyyliin porukkaa ihan välillä ruuhkaksi asti. Ei se kuitenkaan meitä haitannut kun sai kaikessa rauhassa kierrellä. Monenlaista aistien ruokaa oli kyllä taas tarjolla. Värikkäitä tanssijoita, korvia hiveleviä soittimia, hyvää musiikkia ja maukkaita ruokia. Yksi syy minkä takia mä tykkään noista messuista. Ei mulla kertaakaan oo ollut tarkoituskaan mitään matkoja kattella, kunhan nautiskelen ohjelmatarjonnasta.
 |
| Indonesialaista tanssia |
Erilaisia viinejä oli tarjolla makuannoksina. Me tietenkin etsittiin heti tuo sparkling osasto ja otettiin pienet maistiaiset cavaa.
 |
| Kivoja yksityiskohtia |
 |
| Päivä starttasi tuttuun tapaan skumpalla |
Kaikenlaista kivaa yksityiskohtaa tuli vastaan messupäivän aikana.
Tommi Läntinenkin tuli nähtyä nyt sitten livenä. Hän lauloi muutaman biisin pariinkin otteeseen. Siinä me sitten veisattiin porukalla Via Dolorosaa. Hyvin lähti porukka mukaan.
 |
| Läntisen Tommi lauloi muutamaan otteeseen |
Yhtä äkkiä alkoi jostain lähistöltä kuulua tosi ihanan kuuloista soittoa. Pakko oli lähteä kattomaan mikä siellä soi ja tämä tuli vastaan. Soitin on nimeltään sasando.
 |
| Ihana soitin nimeltään sasando |
Oon joskus pari kolme vuotta sitten sattumalta istahtanut kuuntelemaan Pata Degermanin esiintymistä tuolla samaisilla messuilla. Pata on tutkimusmatkailija joka on kolunnut maailman eri kolkkia ja tehnyt mitä hurjempia reissuja. Nyt aiheena oli esim. matkat etelänavalle ja viidakkoon. Oli tosi mielenkiintoista kuunnella mitä kaikkea luonnon ihmeitä tämä maailma pitää sisällään. Pata on aika suvereeni tarinankertoja ja välillä tulee sellainen tunne, että näinköhän kaikki on oikeasti tapahtunut vai käyttääkö hän vähän värityskynääkin. Toisaalta sitten taas niin hurjia ovat reissut ettei epäile hetkeäkään etteikö vähän sitä sun tätä ole reissulla tapahtunut. Mielenkiintoista joka tapauksessa.
 |
| Pata Degerman kertoi seikkailuistaan |
Viitisen tuntia meillä oli aikaa messuja koluta ja siinä on kyllä ihan riittävästi. Ainakin mulle. Vaikka me pysähdyttiin aina välillä istumaan ja Jennikin söi jossain vaiheessa niin kyllä mulla alkoi jo viimeisen tunnin aikana tuntua siltä ettei jaksa enää katella mitään.
Kotimatka meni taas multa osittain nukkuessa. Linnatuulessa jälleen tehtiin pikastoppi ja kotona me oltiin vähän ennen ilta yhdeksää. Rankka mutta tosi kiva ja antoisa päivä. Kiva että sai viettää kokonaisen päivän Jennin kanssa.
Muuten viikot on menneet ihan normaalin arjen parissa. Töissä on ihan leppoisaa tällä hetkellä eikä nämä käynnissä olevat yt neuvottelut mua hetkauta mihinkään. Mä oon ajatellut että pitää vaan odottaa maaliskuun loppuun jolloin saadaan kuulla mikä niiden lopputulos on. Turha sitä on murehtia ja miettiä asiaa jolle ei itte mitään voi.
Liikunta on tullut nyt elämään ihan säännölliseksi osaksi ja siitä oon kyllä aivan älyttömän tyytyväinen. Käyn zumbassa, bodybalansissa ja lenkkeilen. Tällä viikolla me käytiin työkaverin kanssa vihdoin salillakin ja se homma tulee ilman muuta jatkumaan. Perjantaina vielä sitten käytiin Akin kanssa uimahallissa ja uiskentelin puoli kilsaa. Kaikista parhainta on se, että tämä kaikki alkaa tuntua ihan jokapäiväisessä olemisessa. Pelkästään positiviista. Mä jaksan paljon paremmin ja kun on tuohon kehon huoltoon nyt keskittynyt niin kehon kannattelu tuntuu paljon kevyemmältä. Siinä sivussa sitten painokin on vähän tippunut mikä ei todellakaan oo ollenkaan pahitteeksi. Yllättävänkin äkkiä on kiloja alkanut karisemaan. Varmaan nesteet on lähteneet liikkeelle ihan aluksi mikä tietenkin näkyy sitten puntarilla kohtuu hyvin. On kyllä aivan mahtavaa että vihdoin oon saanut taas kiinni tästä liikkumishommasta. Ihan siis säännöllisesti. Hyvä minä!
Näinhän nämä parit viikot on saatu pakettiin. Ei siis mitään normaalia arkea kummempaa.
Kelien suhteen on sellanen fiilis ittellä ettei talven enää tarvisi tullakaan kun näin pitkälle on menty ilman. Todella keväisiäkin kelejä on saatu todistaa ja meillä on kyllä työpaikka niin upealla paikalla että näkymät on toisinaan henkeä salpaavat. Kuten tässä alla.
 |
| Kotimatkan varrelta Ukonselältä |
Mukavaa uuden viikon alkua sulle!
rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti