Tässä yks iso ahdistuksen aihe niin mulla kun varmana monella muullakin. Mä huomaan että mun ruutuaika on lisääntynyt viime aikoina aivan hälyttävän paljon. Oon luonut itselleni oikein kunnon addiktion etenkin puhelimeen. Huomaan monta kertaa päivän mittaan ottaneeni puhelimen käteeni ihan huomaamatta ja silloin automaattisesti selailen läpi uutisotsikot. Ne ahdistaa.
Maailman tilanne on suoraan sanoen kamala. Joka puolella tapahtuu kauheita asioita ja ylipäätään mediassa tuntuu olevan valloillaan kaikenlainen negatiivinen uutisointi. Oli asia sitten maailmanlaajuinen kriisi tai jonkun tunnetun mediapersoonan elämäntilanne niin siitä kaivetaan kaikki ikävimmät asiat esille. Onko tosiaan näin että kurjuus myy? Saako ihmiset todella kiksejä siitä että näkee miten kamala ja julma maailma on tai miten huonosti jollain julkkiksella menee? En voi uskoa.
Positiivisuudesta on tullut toisaalta vitsin aihe. Sitä rummuttavat ja pehmeitä arvoja kannattavat tyypit saavat osakseen ivaa ja toisaalta mietin miten moni yrittää sitä kautta rahastaa ihmisten ahdingolla. Positiivisuudesta on alkanut tulla myös suorite jossa on kilpailun maku. Minä olen enemmän zen kun sinä. Olen positiivisempi ja enemmän sinut itseni kanssa.
Tästä kaikesta maailman pahasta joka vyöryy naamalle joka puolelta on tosi hankala välttyä. Yritän välillä pitää sometaukoa ja elää muutenkin pimennossa asioiden suhteen. Sekin kuitenkin kolkuttaa jotain omantunnon kohtaa että maailman menolta ei voi eikä pidä sulkea silmiään. Ne on kanssaihmiset jotka siellä taistelee olemassaolostaan tai oikeuksistaan. Mikä minä olen laittamaan päätä pensaaseen. Ja silti, oman pärjäämisen kannalta on pakko.
Ristiriitojen maailma jossa tässä koittaa navigoida parhaansa mukaan.
Koitetaan pärjäillä parhaamme mukaan.
rakkaudella, Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti