Viimeiset päivät ennen lomaa oli kyllä aivan helkkarin kiireisiä. Mun niskaan kaatui vielä sellaisia hommia joista mulle oli sanottu ettei ne työllistä mua mitenkään. Juu, eipä niin. Hoitamattomia asioita putkahti kuitenkin sieltä sun täältä ja pakkohan ne oli hoitaa. Oikeesti oli sillä kyse oli aika isoista jutuista. Oli käytät aika lailla punaisella ja pää kun höyrykattila keskiviikkona kun klo 12 loman aloitin. Kerrankin päätin olla joustamaton ja sanoin että mun loma todella alkaa klo 12 vaikka ois mikä tulipalo päällänsä. Niin tein! Asia jäi kesken mutta jätin sen vaan tyynesti muiden hoidettavaksi.
Tuntui aivan ihanalta hypätä autoon ja kääntää välittömästi lomamoodi päälle kun lähdin rakkaan ystäväni luo Ylistaroon. Hän on muuttanut jo joki aika sitten uuteen kotiin ja halusin ehdottomasti nähdä sen sekä tietenkin nauttia takuurentouttavasta seurasta. Me nähdään aika harvoin mutta se ei estä sitä että meillä on aina hauskaa. Ja ennekaikkea tällä ystävälläni on taipumus saada mut relaa maan ja siinä maailmaa parantaessa meni nytkin se keskiviikkoilta. Käytiin me koiria lwnkittämässäkin ja samalla sain hiukan nähdä millainen paikka tää mulle entuudestaan aika tuntematon Ylistaro on. Olin aiemmin käynyt wanhalla markilla, kirkon pihassa geokätköilemässä ja paikallisessa ravintolassa isän bändin keikalla. Muuten olin vaan ajellut ohi kohti Vaasaa. Huomasinkin jo tuossa iltalenkillä että paikka näytti ihanan maalaiselta. Siis kaikella mahdollisella hyvällä tavalla.
Torstaina me lähdettiin sitten hiukan pidemmän kaavan kautta kiertelemään. Halusin nähdä Kriikun vanhan mylly kahvilan josta olin nähnyt hiljattain kuvia. Olikin aivan Supermahtava paikka. Käy kurkkaamassa täältä. Suosittelen ehdottomasti piipahtamaan vaikka ihan vaan ohikulkiessas. Etenkin jos oot vanhojen tavaroiden ja idyllisen maalaismaiseman fani.
Juotiin pullakahvit ja nautittiin jokimaisemasta tovi. Sitten jatkettiin matkaa ystäväni toimiessa oppaana ja esitellessään rakennuksia ja paikkoja. Oli jotenkin tosi sykähdyttävää kävellä hiekkateitä pitkin kun pelloilla oli kaadettua heinää ja nenään tuoksui luonnonkukat. Tuli niin voimakkaana ittelle mieleen maalaistyttö joka polki polkupyörällä uimaan jokirantaan tai muuten vaan pitkin ja poikin nauttien luonnon kukkaloistosta. Se tyttö mun sisällä elää vahvasti ja voi hyvin.
Matkan varrella bongattiin mm vanhan kirkon perustuksia, käytiin komiassa kirkossa jossa opas kertoi meille kirkon historiaa ja vaiheita. Hautausmaalla tehtiin myös kierros. Matkan varrella pääsin kastamaan varpaitani veteen ja viilennyin pienessä puistossa.
Tää miniloma oli juuri sitä mitä lomani alkuun tarvitsin. Irti työasioista, niin että sai vaan nauttia olemisesta. Hyvästä seurasta, ruuasta, juomasta, liikkua ja saada silmänruokaa.
Tästä on hyvä jatkaa lomaa joka kestää 4 viikkoa 😍
rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti