Lähdettiin eilen aikamme kuluksi makkaranpaistoretkelle Helvetinjärven kansallispuistoon. (http://www.luontoon.fi/helvetinjarvi) Patikoitiin siinä sitten reilut 6 kilometriä välillä oheisia pitkospuista pitkin ja välillä metsäpolkua. Oli taas kerran niin ihanan rauhallista kun ei kuulunut mitään ylimääräisiä ääni...ainoastaan luonnon omat huminat ja suhinat puiden oksilla.
Tähän Iso-Ruokejärven nuotiopaikalle pysähdyimme sitten eväittemme kera. Paikalla olikin jo tulet valmiina, joten saatoimme alkaa heti makkaranpaistoon.
Toki kotvasen oli pakko käydä ihailemassa laiturilta ihanaa maisemaa. Vielä ei ihan uiminen houkuttanut kuitenkaan. Sen verran oli jäätä :)
Tämmösessä kansallispuistossa ei myrskyn kaatamia puitakaan korjata mitenkään talteen vaan annetaan luonnon hoitoo omat tehtävänsä omalla laillaan. Mietin vaan, että mitenköhän mahtava ryske on mahtanut kuulua kun nämä puut ovat kaatuneet.
Joku vielä tukeutuu sinnikkäästi kaveriinsa.
Ilman saasteettomuudesta ja puhtaudesta kertoo se, että naavaa oli nähtävillä näin hienosti.
Oli kyllä tosi ihana päivä ja illalla nukkumaan mennessä kiitinkin Häntä siitä, että vei mut taas tämmöseen paikkaan. Kyllä siellä taas mieli lepäsi ja toisaalta ajatus juoksi. Siinä peräkkäin polkua astellessa ei tarvittu sanoja, hiljaisuus oli se mikä vallitsi. Miten mahtavan terveellistä se onkaan.
Akut latautui hienosti uuteen viikkoon. Tänään töissä olikin aika leppoisa päivä ja oikein hyvillä mielin mä tulin kotiin.
Tee säkin hyvä päivä, heti huomenna.
Rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti