SITÄSUNTÄTÄ

Se ois taas viikko sunnuntaissa. Hurjaa millaisella vauhdilla nää päivät sujahtaa. Oonkin huomannut sanoneeni useammin kun kerran, että mulla häviää joka viikosta yks päivä ja jokaisesta kuukaudesta on viikko hävinnyt johonkin. Uskomatonta, että ollaan jo huhtikuussa ja siinäkin lähennellään puolen kuun pysäkkiä. Kaksi seuraavaa viikkoa kun on vielä vajaita pääsiäisen takia, niin tämäkin kuu tulee menemään ihan sujahtaen. Nyt tarttis vaan pystyä nauttimaan tästä kevään tulosta, sillä tämä on kuitenkin kaikkiaan niin ihanaa aikaa. Aistit kun pitää avoinna niin voi huomata ympärillään uutta elämää koko ajan enenvässä määrin. Luonto herää ja auringonsäteiden energiaa tuova voima tarttuu meihin väkisinkin. Kevät tuo aina mukanaan jollain tapaa lupauksen uudesta. En tiedä mistä se tunne johtuu, mutta mulle käy aina niin. Kyllä se vaan suupieliä vetää väkisinkin ylöspäin kun aamukaffia voi nauttia parvekkeella tämmösessä lämmössä.

Mitäs tämän viikon varrella sitten tuosta tiistaisesta postauksesta lähtien on touhuttu. Hmm...katsotaas. Ainakin mä oon ollu töissä tosi kiireinen ja työmäärä hiukan on painanut hartioitakin. Tuurasin työkaveriani torstaina ja perjantaina joten omat hommat siitä hiukan kärsi, mutta sitten päätin etten suostu ottamaan liikaa taakkaa töistä enkä stressaamaan sillä voin olla vaan yhdessä paikassa kerrallaan joten teen sen kulloisenkin homman parhaani mukaan ja se saa riittää. Kait noista vanhoista työstressikuvioista on sentään jotain pitänyt

oppia. Ylitöitä siis tuli pikkasen tällä viikolla joten illat kuluikin sitten ruuanlaiton merkeissä. Yhtenä päivänä lähdin pienelle nostalgiatripille kun kaupassa käynnin yhteydessä vastaan tuli tämä:

Jäätelö jostain mun yläastevuosilta ehkä. Epäröin ensin että maistanko ollenkaan vaan jätänkö siihen vanhaan muistoon miten hyvää tää oli. Monet uudelleen tulleet jutut kun on olleet pettymyksiä. Päätin kuitenkin rohkeasti maistaa ja KYLLÄ.. maku oli edelleen ihan sama kun muistinkin. Hyvää siis oli!!

Ruuan laiton lisäksi ei oikeestaan juurikaan muuta mainittavaa oo tällä viikolla saanut aikaan pieniä kotihommia lukuunottamatta. Perjantaina nautiskeltiin tortilloja ja kateltiin telkkaria kunnes Hän ehdotti yllättäen että lähdettäiskö kattomaan onko karaoken laulajia liikkeellä. Niinpä siis ex tempore outfit vaihtoon ja suihketta kainaloon. Käytiin siinä sitten parit oluet nauttimassa, tällä kertaa ei itsellä laulufiilis ollut kohdallaa joten tyydyimme kuuntelemaan muiden tulkintaa. Ilta oli oikein mukava, sillä saatiin seuraakin. Hyvää seuraa ja sitten...no...seuraa kumminkin.

Nukkumaan mentiin vasta aamun pikkutunneilla, sillä kotiin tultua keskusteltiin vielä hyvä tovi kaikesta sellaisesta josta on hyvä aina ääneen välillä puhua. Tuli hyvä mieli siitä, oikein hyvä. Mä arvostan sitä, että toinen on valmis tulemaan puoliväliin vastaan vaikka joutuukin omalta mukavuusalueeltaan kohtalaisen kauas. Mulle se on välittämisen osoitus isoimmasta päästä.

Eilen sitten aamupalan jälkeen ehdin hiukan tehdä kotitöitä kunnes lähdettiin kyläilemään ihanan ystäväperheen luo. Sielä on tunnelma jossa viihtyy ja tuntee olonsa kotoisaksi. Lasten kanssa peuhaamista ja aikuisten jutustelua. Sitten olikin aika lähteä lunastaan joulupukin Hänelle tuomaa lahjaa eli kattomaan stand up showta. Oli muuten ihan todella mukava ilta. Nauraa sai ihan koko ajan. Illan tähdet oli Sami Hedberg ja Niko Kivelä jotka päättivät shownsa musisointiin.

Näin se viikko siis on mulla sujunut. Tänään oon hoidellut hiukan pyykkijuttuja ja tuumin tässä, että josko sitä lähtis shoppailemaan. Ois pari pikku juttua mielessä ;)

Tänään on palmusunnuntai joten pikku virpojia ois kovasti saanut tulla oven taakse, mutta eipä ole näkynyt. Oh well, riittää suklaata enemmän meitsin herkuteltavaksi :)

Tee Elämästä Laiffii
rakkaudella, Sartsa