SYKSY SYVÄJÄÄDYTTI

Syksyiset kelit on lyöneet kyllä päin naamaa ainakin meikäläistä. Voi siis sanoa että syksy yllätti, kuitenkin. Sitä ehti kuitenkin tottua niihin lämpöisiin jotka ihanasti kestI ja kesti. Antoi narrata itteään että ei se pimeä, märkä ja tuulisen kylmä syksy tuukkaan. Ainahan se tulee!! Tässä on jo nähty hituset ensilunta mutta kaikista eniten kärvistelty tuulisessa ja sateisessa säässä. Mun työpaikka on järven läheisyydessä ja se viimeistään takaa sen että aina tuulee kylmästi. Oon jo ottanut käyttöön lisä- vaatetuksen hanskoineen mutta yrittänyt kumminkin pärjätä vielä ilman toppavaatetta ja pipoa. Ajatuksena se, että talvellakin on oltava jotain päälle pantavaa. Oon pärjännyt kerrospukeutumisella, jotenkuten.

Oon pohtinutkin sitä että johtuuko tämä jatkuva palelu nyt sitten myös tästä keski-ikäisyydestä vai kuitenkin jonkin verran noista kilpirauhas asioista. Vaikea tietää!! Se vain on ihan selvä, että aikaisemmin oon ollut paljon parempi tarkenemaan kun nykyään. Ja se mikä on tullut uutena on se,että mä palelen myös sisällä. Ja vielä niin etten meinaa saada itteeni lämpenemään sitte millään 😕 Nyt oon palellut sunnuntaista lähtien ihan koko ajan. Sillon käytiin ulkoilemassa ihanan auringonpaisteisessa säässä, mutta silti sain kylmetettyä itteni. Eilen siihen päälle sitten oltiin liikuntatunnilla suunnistamassa ja siellä oli hankala saada pidettyä itteni lämpöisenä, niin illalla vaikka join pari mukia teetäkin niin en lämmennyt sitte millään. Tänään sama palelu ja teen juominen on jatkunut töissä koko päivän. Mulla on lisäksi tietenkin vielä tällä viikolla ulkovalvonta vuoro. Eikä vaatetta tarpeeksi.

Tästä kaikesta palelusta on seurannut se, että flunssa virnuilee nurkan takana. Ja se nyt ei vaan käy mulle. Menköön muualle kyttäämään!! Kurkku on kuitenkin kipeä ja nenä vuotaa ihan solkenaan. Nukkumisesta on tullut operaatio sinänsä. Eikä tässäkään vielä kaikki, mutta kun lauantaina pitäis lähteä seilaamaan Tallinnaan niin flunssa nyt vaan ei käy. Oon ottanut levon kannalta vaan ja koittanut juoda kuumaa. Lääkitäkin aina yöksi. Toivon todella että tälläkin kertaa tauti vaan koittaa härnätä eikä saa tartuttua kiinni kunnolla. Niin on ollut monena syksynä.

Muutenhan tämä onkin tosi ihanaa aikaa näin luonnon ystävän silmissä. Joka puolella on niin värikästä ja nättiä. Pirteän näköistä jopa siihen nähden, että kaikki on vähän kun kuolemaan päin. Muutenkin on toisaalta ihan kivaakin kattoa sisältä lämpöisestä ulkona riehuvia tuulia ja ikkunaa piiskaavaa sadetta. Kaikki ois täydellistä jos olis takka missä pitää tulta. Mitään ei kylläkään jaksais tehdä mutta sitten jotenkin antaa ittelleen siihenkin luvan, että ei oo pakkokaan. Ollaan nyt vaan ja tehdään olo mahdollisimman mukavaksi niin selviydytään kivasti taas uuteen kevääseen. Tosi järkevä asenne sillä siihen meikäläisen päässä kuuluu ittensä hemmotelu mikä taas ekana tarkoittaa syömistä. Hyvää ja paljon. Näillä kiloilla ja lihoilla ei sellaseen ois kyllä yhtään varaa. Mutta näillä nyt mennään, ei jaksa niin jahkua ja panikoida. Otetaan rennosti..

Töissä on porukka kovaa kyytiä menossa kohti ens viikolla siintävää syyslomaa. Mulla lomaa ei oo koko viikkoa, mutta loppuviikosta sentään aion pari päivää vetää lonkkaa.

Värikästä fiilistä!!

rakkaudella,
Sartsa