sunnuntai 3. tammikuuta 2021

VUODEN TOKANA PÄIVÄNÄ LÄHTI JOULU

 Vipa lomapäivä käsillä tässä kohtaa. Luin just Facebookissa päivitysmuiston parin vuoden takaa samasta aiheesta. Silloin fiilis oli se, että kiva jo mennäkin töihin. Oispa nytkin. Mua ärsytti eilen kun huomasin että ahdistus töistä alkoi hipiä pikkuhiljaa. Ensin se alkoi niin, mainitsin jonkun töihin liittyvän asian ja sehän sitte rönsyili samantien seuraavaan ja seuraavaan. Samalla ahdistus alkoi kasvaa kun mietin kaikkea sitä mikä töissä on vastassa. Laskujen selvittelyt ja kuljetusten järkkäilyt sun muut olivat omiaan nostamaan heti pulssia. Mä tiedän että tämä asioiden miettiminen ja etukäteismurehtiminen ei auta mitään mutta en voi sille näköjään mitään. Eilen se tapahtui sitten pitkin päivää että aina välillä elin töissä. Asennevammaa vai itsesuojeluvaistoa?? Kumpaa sitten lienekään. Ei auta ainakaan yhtään, oli mitä oli.

Mulla oli loppusyksystä visio että nyt loman jälkeen kun on vielä pari päivää rauhallista niin mä laitan kansliani uuteen uskoon. Vaihdan työpistettä ja sitä myötä laitan mappihyllyt uusiksi ja siivoilen ylimääräiset pois. Nyt tuntuu ettei todellakaan kiinnosta enkä ainakaan jaksa. 

Vuoden toka päivänä mä heräsin pirteänä. Nukkuminen alkaa sujua koko ajan paremmin ja olo on sen mukainen. Pulssikin on tasaantunut normi lukemiin. Ihana tunne kun ei oo sellaista painon tunnetta rinnassa. Täytyis koittaa tänään vähän lenkkeillä että miten se pulssi siinä kohtaa toimii. Tasaantuuko vai jääkö tykyttelemään. Oon päättänyt että vaikka mun olotila olis millainen tässä tammikuussa niin aion mennä sinne työterveyslääkärille 18.1 niinkun aika on varattu. Haluan hoitaa itteni kuntoon ja selvittää ihan oikeasti tuon työn kuormita uus ja een merkitys mun terveydelle. Mutta siis, nyt just ollaan paremmassa kunnossa.

Eilen riisuttiin myös joulu pois ja kuusikin sai lähteä. Jätin sen tosin tuohon terassille ilahduttamaan ehkäpä koko talveksi. Tuumin laittaa oksille pari talipalloa ja kattoa oisko näillä tienoin pikkulinnuilla ruuan tarvetta. Punaiset verhot saa vielä jäädä väriä tuomaan niin ei tuu niin kovin tylsäksi. 

Tyhjältä näyttää kun kuusi on poissa

Siihen mä sen tälläsin 



 Eilen käytiin myös Akin äidin luona ja huomasin ärtyväni aika helposti siitä että tunsin itseäni ohjailtavan ja arvostelevan. Ja kun kyseessä oli se miten usein kotikonnuille kannattaa ajella niin heti oli niskakarvat pystyssä. Onneksi tilanne tuli ja meni eikä eskaloitunut sen kummemmaksi. Mä oon vanhemmiten oppinut hillittemään temperamenttiani niin osaa ottaa vähän iisimmin asioita. Ja voi antaa asioiden mennä toisesta korvasta uloskin.

Kotimatkalla haettiin Akin tyttö kyytiin ja hän sitten olikin meillä meidän seurana myöhälle asti. Yöllä vielä päätettiin saunoa joten nukkumaan ollaan menty pitkälle tämän päivän puolella. Nukuin tosi hyvin ja heräsin päivään pirteänä. Lähtisin heti lenkille ellei tarvis lähtee tekemään reissua Ruovedelle. Heitän Akin tytön kaverinsa luo sinne. Onneksi on ihana talvipäivä edessä, ehtii vielä vaikka mitä. Mahtavaa kun on lunta ja nättiä maisemaa. 

Nyt on luvattu muutenkin kunnon talvea. Lööpit kirkui eilenkin että tulossa on kovin talvi miesmuistiin. Ans kattoo nyt.

Reipasta tammikuun alkua!

rakkaudella,

Sartsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti