Mulla on hirveä matkakuume. Joko mä oon kuinka monta tuhatta kertaa sen mahtanut mainita? On aivan pakko päästä johonkin reissuun. Marmaris on tietty sellainen tuttu ja turvallinen paikka mihin suunnata, sitten vaikka yksin ellei saa ketään kaveria. Oon sellasessa tilanteessa, ettei oikein tahdo olla matkaseuraa. Aki on tehnyt selväksi ettei sitä kiinnosta ulkomaille lähteä, lähtee mieluusti lappiin kun johonkin menee. Ja yksin. Nyt sitten samaan aikaan tällä hetkellä mun vakituiset matkakaverit lähtee just reissuun kohti Alanyaa joten nekään ei nyt sitten ihan heti oo mihinkään lähdössä uudelleen. Sitten kaimani, jonka kanssa ollaan parit viimematkat tehty, saa lomaa töistä tietty vaan sellaiseen aikaan etten mä välttämättä pääse just siihen aikaan lähtemään mihinkään. Sitten ei paljon jää vaihtoehtoja muuta kun lähteä yksin mikäli tahtoo reissuun päästä.
Kesällä on tietenkin jo merkattuna asioita kalenteriin ja Villen kanssa haluan ehdottomasti lähteä reissun päälle jossain vaiheessa. Kaikki on vielä ihan levällään kesän suhteen. Siitä ne pikkuhiljaa muotoutuu mutta mä haluan lentokoneeseen. Haluan kokea sen fiiliksen kun mietin mitä matkalle otan ja mitä siellä teen. Haluan fiilistellä lentokentällä lähdön tunnelmaa. Haluan pilvien päälle. Haluan sellasen lämpimän lehmän henkäyksen tuntea kasvoillani. Tiedättehän, sellaisen minkä koet kun meet johonkin lämpimään lomakohteeseen ja kun astut ulos terminaalista. Haluan löhöämään rantatuoliin, lotraamaan aurinkorasvalla, uittamaan varpaita turkoosiin meriveteen. Kuulla "guud prais tsast foor juu" :D Mä lähden kyllä mutta kohde on vielä vähän avoinna.
Jos tullaan hetkeksi tähän päivään ja tähän maailmaan niin tämä viikko on mennyt aika vaihtelevissa fiiliksissä. Oon ihmetellyt kun välillä on ottanut kaikki hermoon niin raskaasti ettei mitään rajaa. Tänään sitten sekin selvisi että eletään sitä tiettyä aikaa kuun kierrosta. Hormonikierukka on aiheuttanut sen, ettei menkkoja oo oikeestaan näkynyt ollenkaan moneen kuukauteen mutta nuo mielialajutut on kyllä ihan tallella. Ei niin pahana tokikaan kun ennen kierukkaa. Nyt sitten pitkästä aikaa meinaa olla oikein jonkunlaiset menkatkin. Siinä siis syy kaikelle sille mielialojen heittelylle. Onneksi vuotaminen on ihan minimaalista verrattuna mitä oli aikaisemmin.
Tämä viikonloppu menee ihan rauhallisissa merkeissä kotosalla. Niinkuin varmaan vappukin.
rakkaudella,
Sartsa
oispa rahea nii lähtisin heti reisuu
VastaaPoista