VOROROTTI JA JUVENINKOSKI

Tämän lauantainen retki kohdistui tällä kertaa lähikohteisiin ajanpuutteen vuoksi. Tarkoitus oli alunperin lähteä johonkin kansallispuistoon, jopa teltan kanssa yöksi, mutta koska lauantaihin sisältyi yhdet synttärit niin suunnitelmiin tehtiin muutoksia.

Pakattiin kuitenkin mukaan sapuskat sillä ajatuksella että trangian kanssa pärjätään ilman nuotiopaikkojakin. Ruokailu luonnon keskellä on kuitenkin aina hyvä vaihtoehto. Niinpä siis reput selkään ja matkaan. Suuntana Jämsä.

Ensimmäinen vierailukohde olikin nimeltään Vororotti. Upea kalliorailo lyhyen patikoimisen päässä tiestä mihin auton jätimme. Tämmönen paikka

Siitä se polku lähtee

Lämmintä oli noin 25 asteen verran mutta metsässä se ei tuntunut yhtään tukahduttavan kuumalta. Pieni polku vei perille täydellisessä hiljaisuudessa.

Kunnioitusta herättävä paikka

Jännä juttu todellakin oli se, että kun pysähtyi paikoilleen niin minkäänlaista ääntä ei kuulunut mistään. Ei siis edes metsän ääniä kuten linnunlaulua sun muuta. Todella rauhoittava paikka. Niinpä päätimme virittää eväskeittiömme siihen erään kiven päälle. Meillä oli eväänä tällä kertaa lihapiirakoita ja nakkeja. Kaveriksi vähän grillisalaattia ja päälle keksikahvit.

Aa että eväät maistui hyvältä siellä luonnon helmassa. Ihmeteltiin siinä vielä tovi sitä luonnon ihmeellisyyttä kun kallioiden väleissä oli ikäänkun toisistaan irti repäistyjä kivipaaseja. Pikkuhiljaa sitten päätimme lähteä autolle päin ja kun ihmeen kaupalla huomattiin, että linnut alkoi laulella ja auton ääniäkin kantautui jostain kaukaa.

Suuntasimme auton nokan kohti seuraavaa retkikohdetta eli Juveninkoskea. Tämmönen paikka
Mä tykkään todella paljon virtaavasta vedestä, koskista ja putouksista. Niissä on jotain samaa rauhoittavaa kun tulessa, että niitä vois tuijottaa vaikka kuinka kauan. Vaikka jonkun kosken tai putouksen äärellä ei mitenkään hiljaista todellakaan oo niin silti jotain rauhoittavaa.

Myllynkivet 

Näiden tyrskyjen vieressä saattoi vaan ihmetellä luonnon voimia. Ihminen on niin pieni hiirulainen kaiken tälläisen voiman äärellä.

Kosken alkupää ennen putousta

Valtavien tyrskyjen keskellä lorisi myös pikkuruinen puro

Oli kivan näköistä kun laski alas rinnettä että pääsi ihailemaan putousta oikeasta suunnasta niin matkan varrella huomasi miten isosta virrasta lähti monia pikkuruisia solisevia puroja. Kuten tuo edellä ollut kuva.

Kuohut oli melkoiset, kuvitelkaa äänimaailma

On tämä meidän kotimaa vaan nättiä paikkoja täynnä. Kannattaa käydä näillä sivuilla kattomassa mitä kaikkea käymisen arvoista ihan läheltäkin saattaa löytyä.

rakkaudella,
Sartsa