maanantai 18. helmikuuta 2019

AKTIIVISUUSRANNEKETESTAUSTA JA TERVEYSHUOLIA

Mun piti silloin yhtenä päivänä kertoa mun uudesta ystävästäni. Noh, kun sanoin että tämä ystävä kulkee aina mukana niin en kyllä liioitellut yhtään. Ainut missä mä ehkäpä hiukan liioittelin on tuo ystävä sana, mutta menköön.

Kyseessä on siis aktiivisuusranneke, jollaista oon jo pitkän aikaa meinannut hankkia. Halusin vain ensin ihan tavallisen ja edullisen mallin että pystyn kattoa onko siitä mulle hyötyä ja iloa vai jääkö käyttämättä koko kapine.


Tommonen malli löytyi sitten Tokmannin alesta. Jenni ensin osti tuollaisen itelleen ja totesin että noin edulliseksi vehkeeksi siinä oli tosi paljon ominaisuuksia. Tää maksoi siis vaivaisen kympin eikä kyllä normihintakaan päätä huimannut sillä oisko ollut jotain 40euron luokkaa. Tästä löytyy aika monta eri toimintaa joita oonkin jo lähes kaikkia kovasti testaillut. En nyt tarkalleen muista kauanko tää on mulla ollut, mutta parisen viikkoa nyt ainakin. On ollut mun ranteessa ihan koko ajan sekä yöllä että päivällä. Tää mittaa sykettä, askeleita, kuljettua matkaa ja kaloreita. Askeleiden paikkansa pitävyys on kyllä aika hyvä sillä oon tehnyt monenlaisia testejä. Kävellyt laskien oikeat askeleet ja huomannut ettei tää ranneke oo heittänyt kun ehkä yhdellä askeleella. Oon koittanut kovasti viuhtoa käsillä että ottaako se niitä askeleita käden liikkeestäkin mutta en oo saanut ottamaan. Matkakin on aikalailla kohdillaan kun oon verrannut vaikka Sports trackeriin sun muihin sovelluksiin. Kaloreista mä en oikein tiedä mitään kun ei tuu niihin niin perehdyttyä.

Lenkille lähtiessä voi napauttaa rannekkeen päälle, jolloin lenkki tallentuu erikseen muistiin. Lenkin aikana voi tarkkailla vaikka sykettä. Kaikkea tätä voi sitten tarkkailla kännykkään ladatusta sovelluksesta. Liikkumisen lisäksi ranneke mittaa unta ja sen laatua, joten siksipä se on ollut mulla kädessä öisinkin. On ollut jännä nähdä, että kyllä unen alku ja loppuajat pitää aika tarkkaan paikkansa. Sovelluksesta sitten näkee että kauanko unta on piisannut ja onko se ollut syvää vai kevyttä unta. Samoin näkyy valkoisena palkkina valvotut kohdat. On ollut tosi jännä huomata, että mä kyllä nukun ihan kohtuuhyvin. 7,5 tuntia suunnilleen unta per yö ja siitä parisen tuntia on syvää unta ja loput kevyttä. Jostain luin, että 25% unesta pitäis olla syvää niin sitten unesta olis se hyöty mitä siitä pitäis ollakin. Kyllä mulla se on toteutunut. Yhtenä yönä oli jopa niin, että molempia unia oli lähes sama määrä. Toisin sanoen, on näytetty toteen se mitä oon jo sanonutkin eli nukun nykyään aikalailla hyvin verrattuna johonkin menneeseen aikaan. Enpä juuri heräile yölläkään. En edes vessaan, mikä on aika ihmeellistä. Tuntuu siis, että päätös olla menemättä lääkärin väkisin mulle tuputtamiin uniapnea tutkimuksiin oli ihan oikein. Sehän sitä mulle silloin suositteli kun olin kilpirauhas asioitten takia eka kertaa vastaanotolla. Takertui siihen kun sanoin että en oikein nuku kunnolla.

No siis tuosta rannekkeesta on kyllä todellakin ollut mulle iloa. Ensinnäkin on ollut jännä huomata että rauhallisenakin päivänä työpäivän aikana saattaa kevyesti tulla 3500-4000 askelta. Sitten jos on jotain liikuntatuntia ym niin askelmäärä lähes tuplaantuu. Tänäänkin töistä tullessa rannekkeen saldo näytti 2,1 kilometriä. Liekö tuo nyt sitten sitä hyötyliikuntaa. Niinpä viime viikollakin sitten tuli parina päivänä lähdettyä lenkille vielä illalla ihan sillä, että tulis se tavoitteen mukainen 10 000 askelta täyteen. Sainkin parina päivänä ylitettyä sen komeasti kun tuli lähes 14 000 ja toisena päivänä lähes  18 000 askelta. Hyvä minä. Viime viikko oli muutenkin hyvä liikunnan kannalta sillä lenkkeilin kolmena päivänä ja kävin uimassa yhtenä. Sitä sais jatkaa tälläkin viikolla.

Viikonloppuna mä kuitenkin törmäsin odottamattomiin terveysongelmiin kun olotila tuntui tosi raskaalta ja mittasin verenpaineet jotka olikin pilvissä. Meinasin pyärtyä kun eka kerralla mittari näytti 166/104 lukemia. Tokalla kertaa tuli vähän matalampi lukema mutta hirmu korkeita yhtä kaikki. Huolestuttaa, sillä mullahan on verenpainelääkitys. Tänä aamuna sitten mittasin ja sain hiukan alhaisemmat lukemat. Mietin jo, että voiko jumiin mennyt niska-hartia seutu oireilla tällä tavalla.

Mua niin nyppii, että mun terveydes on koko ajan joku rempallaan vaikka yritän kuinka syödä terveellisesti ja liikkuakin. Soitin nyt sitten tänään terveyskeskukseen että mitä tehdään. Sain ohjeen viikon ajan mittailla aamuin illoin paineita ja perjantaina sitten meen hoitajalle joka tuumii miten edetään. Samalla päätin laittaa muitakin asioita kuntoon ja tilasin hammaslääkärin, joka tosin meni ens kuulle. Sitten varasin vielä gynekologille ajan, minkä sainkin jo huomiselle. On välillä vaivannut tuo kierukka asia että onko sen suhteen kaikki kunnossa, niin nyt päätin mennä tarkistuttamaan. Jännittää tosi paljon se. Jotenkin mulla on suoraan sanoen tunne, ettei siellä oo kaikki niinkun pitää. Välillä tuntuu outoja vihlaisuja ja ihan kun painetta alavatsalla. Voivat toki liittyä ihan normikiertoonkin. Noh, onneksi sain ajan jo huomiselle niin ei tarvi tuotakaan asiaa ittekseen miettiä.

Että tämmösiä juttuja tällä kertaa. Sitä yrittää kovasti pitää ittestään huolta mutta sitten taas tuntuu että kroppa lahoaa ihan väkisin. En ymmärrä mistä nyt kiikastaa.

rakkaudella,
Sartsa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti