Hiljaiseloa on täällä blogissa ollut pääsiäisen ajan. Sen verran voin sanoa jo tässä vaiheessa, että on ollut tosi kiva pyhän aika. Tuntuu, että työstressistä on päässyt edes vähäsen eroon ja on tunne kun olis ollut pidemmälläkin lomalla. Edessä kun on kaiken lisäksi vielä 2 vajaata viikkoa niin tuntuu että jaksamisvarastot on ladattu. Ei ehkä ihan täyteen asti mutta sen verran että jaksaa aina yhden viikon kerrallaan eteenpäin. Työstä koitan olla ottamatta nyt suurempaa stressiä vaikka tiedän että tahti tulee tässä kiihtymään hurjasti kun käännytään toukokuun puolelle. Otetaan sananmukaisesti päivä kerrallaan yhteen hommaan keskittyen.
Laitan pääsiäisen ajasta vielä oman postauksen erikseen, sillä niin paljon kaikkea ehdin tehdä ja touhuta. Kelikin suosi, kuten vielä tänäänkin.
Tänään aika on mennyt Akin äidin luona, johon tuli sitte yllättäen myös Akin lapsosia. Pihahommia ovat tehneet ja mä oon lähinnä seisoskellut työnjohtajahommissa ulkoilmasta nauttien. Aurinko yrittää näyttäytyä ja linnut laulaa minkä ehtivät. Mikäs tässä on ollessa.
Sen verran aurinko tuossa viime viikon aikana näyttäytyi, että mä ehdin polttaa itteäni. Rintapieli, joka paloi jo aiemmin, sai vielä syvemmän punan ja pientä kirvelevää tunnetta esiintyi myös ohimossa ja kulmakarvan päällä. En älynnyt käyttää aurinkorasvaa, tietenkään, enkä varmaan ikinä opi että ehkä pitäis. Siis heti kun aurinko vähänkään pilkistää niin ei muuta kun rasvat iholle.
Onneksi siitä selvittiin tällä kertaa kumminkin aika vähällä ja ankara jälkirasvaus korjasi tilannetta äkkiä. Mutta on se vaan valtavaa tuo auringon valon ja etenkin lämmön voima. Aa että.
Tähän väliin siis tällänen pikapäivittely. Palaan asiaan paremmalla aikaa.
Nauttikaahan keväästä!
rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti