EI MUN TIISTAI AAMU

Tää tiistai ei auennut nyt ihan semmosena ideaalina meikäläiselle. Mulla on tapana luuria fb:n kuulumiset kun herään ja heti vastaan tuli päivitys että maa on valkoinen. Olin aivan puulla päähän lyöty että mitääääh??!!? Piti mennä oikein raottamaan keittiön kaihtimia ja olin lentää perseelleni kun näkymä oli tällänen:

Eeeiiiiiiii!! Ei enää lunta, saatikka räntää. Mä oon jo niin päässy ton auringon ja kesän makuun kun on ollu niin ihania ilmoja etten mitenkään voi orientoitua tähän. Töissäkin oli jo muutama päivä kun ei tarvinnu pyörittää kuravaateshowta ollenkaan niin nyt sitten tämä. Missä on ne ihanaT lämpimät kelit joiden piti jatkua vappuun asti ja ylikin. Vääryys, meitä on petetty!! Luojan kiitos tulossa on takuuvarmaa aurinkotankkausta melko piankin.

Muutenkin tämä aamu näytti kurjuutensa. Jo viime viikon lopulla niskalenkkiä yrittänyt flunssa nimittäin kaatoi mut siltaan nyt. Ääni oli ihan täysin poissa kun aamulla heräsin ja vasen puoli keuhkoista tuntui vähän raskaalta. Kurkkukin kipuilee, ehkä tuon liman yksimisestä. Yök, en tykkää!! Muuten olotila on kohtuu hyvä, etenkin kun nukuin pitkään sen jälkeen kun olin joutunut ilmoittaa töihin etten mä tänään pysty millään tulla. Ja vielä kun ois ollu kivaa tiedossa, aina näin. Nyt sitten täälä kotona mun seurana on nämä kaverit:

Siis Duact, ibuprofein ja vitamiinit. Kyllä luulis lähtevän näillä eväillä. Kuumeesta ei onneksi oo tietoakaan mutta arvon tässä että pitäisköhän huomenna aamulla käväistä työterveydessä kuitenkin varmuuden vuoksi. Periaatteessa työkykyinen mutta sitten toisaalta ei. Mä oon sellanen pää kainalossa töihin menijä kun ei omatunto jotenkin muka salli sairastamista jos ei oo kuumetta tai jos olo muuten sallis töihin menon. Väärinhän se on, sillä voihan siinä tartuttaa muita. No nyt kumminkin kovasti lepoa vaan ja lääkitystä. Josko sitä kattois leffan sairasteluperinteen mukaan.

Sairastuvalta tähän... Sartsa