Sillä hetkellä kun tuntui että ei ole mitään.
Kun iho huusi kosketusta, sielu kaipasi läheisyyttä
ja sydän oli surusta mykkä. Juuri silloin tulit sinä.
Katseet kohtasivat ja kaikki ympärillä unohtui.
Se pieni hetki sylissäsi korjasi niin paljon.
Iho muistaa vieläkin.
Suudelmat saivat sydämeni taas eloon,
että se voi parantua ja löytää taas äänensä.
Sinä herätit minut
- sinä ohikiitävänä hetkenä.
- Sartsa -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti