rakkauden saattohoitajat?
Miten vaikeaa onkaan päättää
milloin on pakko hyvästit jättää.
Sinä vedät puoleesi ja toisaalta
työnnät luotasi.
Haluaisin käpertyä kainaloosi ja
toisaalta olen saanut tarpeeksi.
Kuka antaa viisauden ja mistä
löydän sen rohkeuden,
jolla voin pisteen epäilylle laittaa että
voisimme molemmat kohti omaa
onneamme jatkaa.
Erikseen tai yhdessä matkaten
kuitenkin sydämessä keveyttä tuntien.
Kun tuntuu, etten voi elää kanssasi
enkä ilman sinua.
- Sartsa -
Tänä viikonloppuna on mietiskelty taas aika paljon. Isojakin juttuja. Elämä osaa kyllä tehdä omat kommervenkkinsä meidän matkalle. Nyt tuntuu että taas ympärillä tapahtuu paljon ja kaikenlaista. Liekö kuu sellasessa asennossa :)
Tänään halusin lähteä ulos neljän seinän sisältä missä oon viettäny yksin lähes koko viikonlopun. Kävin siis siskon luona ja sen ihania pikkusia pyörittelemässä. Ihanan kummityttö Kastanjan kanssa halailtiin niin , että mulla on vieläkin huppari märkänä kuolasta ja pikkuisen tuoksu siinä <3 On se niin suloinen tyttö, ja ihan kun ois tienny että nyt kummitätikin on halipulassa ja läheisyyttä vailla. Niin paljon halaili ja suukotteli. Kyllä mun kelpas lähteä kotiin kaupan kautta. Nyt on ruokaa vatsa täynnä ja eikun päikkäreille. Kiva että tääkin viikonloppu on ohi...ja Ville tulee huomenna <3 <3
aurinkokaipuussa, Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti