NOTSKILLA PAIKASSA KARHUNAHAS

Tämän vuoden ensimmäinen notskiretki tehtiin tänään. Joo, monet varmaan ois pitäneet ihan hulluina että lähteä nyt rämpimään metsään juuri kun lunta on satanut pihojen täydeltä. Me päätettiin kuitenkin lähteä kattomaan. Keli oli aivan loistava moiselle retkelle sillä pakkasta oli lähtiessä -6 astetta ja kun autolle takaisin tultiin niin enää -3. Hiukan mietin silti, mitkä kengät laittaisin jalkaan sillä ainokaiset kunnon pitempivartiset talvikengät olin tokikin jättänyt töihin kuten myös toppahousuni. Ajattelin kuitenkin pärjäillä sillä matkaa autolta tuohon laavulle ei ollut kuin 700m joten päätin, että lähden sitten vaikka yksin edeltä jo autoon lämmittelemään mikäli tarve niin vaatisi. Reppuuni pakkasin toki vaihtosukat ihan varuilta, että jos oikein kastuu niin saa edes hetkiseksi vaihtaa kuivat.

Yllätyksekseni koko reissulla ei tullut jalkoihin kylmä, ei edes varpaisiin. Ennenkuin istuttiin autoon ja lähdettiin pois. Siinä vaiheessa hiukan tuntui sukkien märkyys varpaissa. Lunta nimittäin todellakin oli metsässä ihan rämmittäväksi asti. Hyvin jaksettiin kumminkin polkua tehdä, sillä lumi oli onneksi kevyttä. Pitkospuiden kohdalla kulku oli hiukan hankalaa kun ei niitä kunnolla nähnyt ja mulla lipesikin jalka pari kertaa sivuun ja putosin polvilleni mutta eipä se pehmeää lunta vasten haitannut yhtään. Ylös vaan ja matka jatkuu.

Mä päädyin laittamaan jalkaani sitten mun uskolliset vaelluskenkäni joita oon toki kesällä testannut kaikenlaisissa olosuhteissa ja hyviksi havainnut. Ainoa ongelma vaan tähän vuodenaikaan noissa kengissä on se, ettei niissä ole oikeastaan minkäänlaista vuorta. Eikä väliin mahdu villasukkaa. No hyväksi osoittautuivat tässäkin säässä ko. popottimet. Koska eivät päästä kosteutta yhtään läpi niin sukka pysyi muuten kuivana mutta matala varsi tietenkin päästi lunta sisään sitten housujen lahkeista joten sukka kastui varpaita lukuunottamatta muuten. Mutta syystä että varpaat pysyivät kuivina niin eipä tullut kyllä sitten kylmäkään.

Vaatetta oli päällä muutenkin ihan sopivasti ettei tullut liian hiki siinä rämpiessä. 700m tuntuu kyllä hanurissa ja takareisissä kivasti ainakin tälläisen nollakuntoisen mielestä. Yllättävän hyvin sitä jaksoi vaikka matkan varrella oli pari jyrkempääkin nousua tarvottavana. Täytyy kyllä sanoa, että olipa tosi ihanaa tuijotella tulta pitkästä aikaa. Siinä on vaan jotain rauhoittavaa.

Tämmönen paikka on Karhunahas jos haluaa tutustua tarkemmin. Täytyy mennä kattomaan kesällä sitten paikkaa oikein kunnolla sillä eihän me toki tällä kertaa voitu käydä muuta kun tuossa laavulla. Ei paljon rotkojärvestä ollut tietoakaan näillä lumimäärillä.

Laavulla oli myös hotelli helpotus mikä on aina kiva

 Alla olevassa kuvassa näkyy esimerkki noista pitkospuista. Tällä kohtaa vielä alla virtasi pieni puro joten kaide oli ihan tervetullut.

Olipa tosi kiva päivä. On se vaan aina niin ihana päästä metsään ja etenkin näin talvella joka puolella on vielä rauhallisempaa kun kesällä. Huomenna sitten alkaa myös yleisurheilut tämän vuoden osalta. Mahtavaa päästä taas katsomoon ja kisatunnelmaan.

rakkaudella.
Sartsa