RUSKARETKIPÄIVÄ

Tämän lauantain teemana on ollut ruskaretkeily. Ihan siis puhtaasti vaan käsittämättömän kauniista syysluonnosta nauttiminen. Polttava halu lähteä ulkoilemaan iski välittömästi kun heräsin ja näin jo kaihtimien välistä ihanan auringon paisteen. Laiton kahvit tippumaan ja menin fiilistelemään terassille kirpsakkaa ilmaa. Vetäisin oikein syvään henkeä ja voi pojat tuli hyvä olo. Luonto oikein hehkui väreissään kun aurinko kirkasti puiden ja pensaiden lehdet. Kävin nappaamassa muutaman inspiroivan kuvan. Aamupalan jälkeen mietiskelin tovin että lähtiskö sitä lenkille vai mitä tekisi, mutta sitten päädyttiin lähtemään pikku retkelle. Sain Akista siis seuraa.

Meidän pihan väriloistoa

Etenkin vaahterat hehkuu väreissään

Tällä kertaa meidän retki suuntautui pääasiassa tähän ihan lähiseudulle. Suunnaksi otettiin Kolho ja siellä Käkijärven lintutorni. Kuin tilauksesta paikalla ollut melko iso lintulauma teki muutaman ohilennon. Kyllä saa ihmetellä sitä miten niiden ryhmädynamiikka toimii. Yks päivä töissä eräs oppilaskin sitä ihmetteli, että miten nuo linnut ei törmäile toisiinsa vaikka ne lentää ihan siipi siipeä vasten. Nämä meidän bongaamat linnut oli luultavasti telkkiä, mutta kuten sanottua mun lintutietämys on todella haperolla pohjalla. Kiva niitä on bongailla ja seurata kumminkin.

Matkan varrella huomattiin myös kyltti Bonnen suvun hautakappelille ja päätettiinpä poiketa kattomaan mistä on kyse. Aika vaikuttava paikka ihan asutuksen vieressä. Paikalla ollut kyltti kertoi, että suvun päämies Mattias Bonn joka on aikanaan tullut paikkakunnalle rautateiden tuomana ja sittemmin mutkien kautta päätynyt tehtaanjohtaksi.

Tuli siinä sitten samalla harrastettua geokätköilyäkin jälleen aina sopivan tilaisuuden tullen. Kun oltiin käyty katsastamassa Kolhon kirkko (minkä jälkeen Akikin on nähnyt kaikki paikkakunnan kirkot) niin suunnattiin ortodoksikirkolle. Sieltä löytyikin päivän ensimmäinen geokätkö.

Komia pytinkihän tuo kirkko oli

Halusin ehdottomasti myös rannalle kuvaamaan joten sinne suunnattiin seuraavaksi. Mua puhuttelee tuo vesi ja ennenkaikkea kivinen ranta tosi paljon. En osaa oikein sanoa mikä siinä on, mutta se tekee jotenkin rauhallisen fiiliksen ja voisin istua jossain rannalla vaikka kuinka kauan.

Harmillisesti mulla ei nytkään ollut aikaa jäädä pidemmäksi aikaa vaan matka jatkui eteenpäin kohti Keuruuta. Mulla oli suu messingillä pelkästään kun ajeltiin siellä keltaisena ja oranssina hohkaavassa luonnossa.

Keuruulla me ei kuitenkaan sen kummemmin aikaa kulutettu vaan lähdettiin pienen suuntagooglailun jälkeen Pihlajavettä ja siellä olevaa Heinävalkeisen lintutornia. Sieltä ei lintuja bongattu vaan kovin oli hiljaista mutta päivän kolmas kätkö löytyi sieltä. Matkalla mä otin yhden jännässä paikassa olleen kätkön joka oli siis se päivän kakkonen. Kätköily on kyllä siitä kiva harrastus että siinä näkee monia jänniä paikkoja joissa ei olisi muuten tullut todellakaan pysähdyttyä.

Oli tosi kiva päivä kun tuli edes vähän ulkoiltua ja poistuttua kotoa. Keli oli aivan loistava. Mä rakastan näitä syyskelejä kun pikkusen puree kylmä poskipäitä ja nenä punertuu. Tälläinen syksy vois kyllä jatkua sinne asti että tulee oikea talvi. Ei mitään loskapaskaa ollenkaan.

Nyt ilta meneekin sitten jälleen Dohan MM kisojen merkeissä. Penkkiurheilija Sartsa nauttii näistä ajoista kun telkasta tulee urheilua tuutin täydeltä. Iso onni on myöskin elämänkumppani joka nauttii samoista asioista.

Nastaa viikonloppua!

rakkaudella,
Sartsa