sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

URHEILUA JA RETKEILYÄ SEITSEMISEN KANSALLISPUISTOSSA

Huippuviikonlopusta tervehdys!! Tällä hetkellä sanonta "väsynyt mutta onnellinen" pitää ihan täydellisesti paikkansa. On sellainen olo kun olis ollut jossain pidemmälläkin lomalla.

Eilen me lähdettiin penkkiurheilemaan eli katsomaan yleisurheilun eliittikisoja. Mä oon oikeastaan koko elämäni ollut armoitettu urheilun ystävä. Aina oon kaikki mahdolliset kisat telkkarista katellut ja nyt sitten sattuneista syistä löytänyt tieni yleisurheilun pariin ihan livenä. Hyviä suorituksia päivän täydeltä, sillä viitisen tuntia me seisottiin katsomossa. Tuntui kieltämättä hiukan jaloissa.



Kahdeksan jälkeen sitten otettiin vajaan kahden tunnin ajomatka kohti seitsemisen kansallispuistoa
( voit käydä kurkkimassa tietoa paikasta täältä ) jonne päätettiin mennä yöpymään. Sattumalta huomattiin, että eilen jopa oli yleinen yövy ulkona-päivä. Pikku paniikki meinasi iskeä kun ei ruokakauppaa ollut näköpiirissä missään ja alettiin jo pelätä ettei tuohon aikaan löydykään joten kun oheinen näkymä tuli eteen niin helpotuksen hymy levisi molempien kasvoille.






Piti ostaa hiukan matkaevästäkin että jaksoi lopun  20 minuutin matkan taivaltaa ;) ;)





Parkkipaikka löytyi pienen hapuilun jälkeen ja ei muuta kun rinkka selkään ja metsään kohti yöpymispaikkaa, joka katsottiin niin ettei sinne oo pitkä kävelymatka. Iltamyöhään metsässä kulkeminen luo ihan omanlaisiansa maisemia ja kävelimmekin hiljaisuudessa, välillä vähän kuvia ottaen, leiripaikalle.

Minä peesasin sujuvasti

Iltapala valmistuu


Telttakuntia oli toista kymmentä joten omalle teltalle sopivan paikan löytäminen ei ollut ihan helppo juttu mutta lopulta sellainen löytyi. Teltta saatiin kasaan yhteispelillä ihan sujuvasti.



Mä hankin ittelleni retkeilyvälineet rinkkoineen päivineen, sillä tarkoitus on että tämmöisestä tulisi ihan yhteinen harrastus. Molemmat kun tykkää luonnossa liikkumisesta niin miksipä ei.



Haukilampi oli jotenkin satumainen yön kynnyksellä.

Lammen pinta oli täydellinen peili


Laituri oli aikaa nähnyt



Yö teltassa sujui hyvin aina aamu viiteen asti, kunnes heräsin sateen ropinaan. Otettiin pikaisesti varusteet suojaan ja laitettiin teltan päälle vielä suoja joka siitä oli jäänyt pois illalla. Niin me jatkettiin unia vielä makeasti muutaman tunnin ajan. Kun heräsimme aamulla niin monet telttakunnat olivat tekemässä jo lähtöä. Lopulta me jäimme kahdestaan nuotion äärelle valmistamaan brunchia.

Nokipannukahvia, lämpimiä leipiä ja makkaraa


Kun sitten vihdoin maltoimme purkaa teltan ja valmistautua kotimatkaan niin kävimme vielä tutustumassa 1930 luvun kuosiin entistettyyn maatilaan, joka oli tämän meidän kohteemme lähtöpaikalla. Pari kuvaa vanhan ajan tuvasta.

Tervetuloa!

Talon tupa


Kotimatkalla vielä pysähdyimme Muroleen kanavalle jaloittelemaan.



On kyllä ollut niin mahtava viikonloppu että tämä menee kyllä muistojen laatikkoon tärkeälle paikalle. Olihan tämä ensimmäinen lajiaan Hänen kanssaan. Sen lisäksi että fiilikset jota näistä kokemuksista sai, on aivan korvaamattomia.

Huomenna mä sitten lähdenkin pariksi päiväksi mökkimaisemiin elämäni toisen miehen, eli poikani Villen kanssa. Oikein mukavaa viikon alkua kaikille jo valmiiksi, mikäli en pystyn päivittämään ennen torstaita. Kotiin kun tulen keskiviikkona vasta iltamyöhään.

Kivoja fiiliksiä
rakkaudella, Sartsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti