VARPAAT VETEEN, SARTSA LOMAILEE

Mä oon onnellinen ja kiitollinenkin siitä, että osaan mielestäni iloita pienistä asioista. Tänään onnellisuuden puuska tuli jo heti kun silmäni auki sain. On siis pitkän kesälomani ensimmäinen päivä ja vaikka olin jo Hänen kanssaan aamupalalla seitsemän aikaan, niin menin nukkumaan vielä toisen lähtiessä töihin. Ja nyt kun heräsin, niin huomasin jo ennen kaihdinten avaamistakin että sieltä välistä pilkisti auringon säteet. On siis tulossa aivan yhtä mahtava päivä kun eilinenkin. Mikäs sen mukavampaa. Eilen nimittän lomamoodi hiipi iholle välittömästi kun työpaikan oven avasin. Aurinko suorastaan hehkui lämpöä. linnut laulelivat ja tuoksui vastaleikattu nurmikko. Kesää parhaimmillaan.

Oon aamulla tässä lukenut rauhassa lehden, kyllä ymmärsitte oikein, ihan oikean paperisen sanomalehden. Yks asia mistä mä tykkään todella paljon. Aamukahvi, lehti ja rauhallinen hetki ennen päivän touhuja. Sovin rakkaan ystävän kanssa lounastreffit ja nyt vaan tulin tähän terassille fiilistelemään ja kirjoittelemaan.

Eilen illalla söimme jälleen kerran hyvin, kun päätin ruuaksi tarjota hampurilaisia. Tällä kertaa keltainen alennustarra houkutti mut kaupassa burgerpihvien äärelle ja siitä se ajatus sitten lähti. Hain vielä mukaani sämpylöitä ja muistelin, että jääkaapissa oli kyllä muuta kyytipoikaa ihan yllinkyllin. Paistelin ja maustoin pihvit, hampurilaiset koottiin sitten suoraan lautaselle. Sämpylät kannattaa ehdottomasti paahtaa leivänpaahtimessa, tulee ihanan rapeita. Ja katohan, tämmönen oli mun versioni tällä kertaa:

cheddaria, salaattia, sipulia, chilimajoneesia pikku tujaus sekä muut mausteet

Noita pari kappaletta naamariin niin voin kertoa että taas tiesi mättäneensä. Juu, mättäneensä ei syöneensä. Siinä menikin sitten tovi huhhutellessa olotilaansa kunnes sain Hänet houkuteltua (ei kyllä onneksi suuren suuria houkutteluja vaadi tämmönen ulkoilu) liikkelle etsimään supermahtavan kesäillan mainoita kuvauspaikkoja. Samalla otettiin agendaksi että mä saan tutustua paikkakunnan uimarantoihin. Yleisiin ja ei niin yleisiin. En kerta kaikkiaan voinut lakata ihastelemasta tätä meidän äitisuomen kauneutta. Juuri tällä hetkellä se taitaakin suomen kesä olla kauneimmillaan kun joka paikka vihertää ja sitten kun pääsee veden äärelle niin maalaisromanttisuus korostuu moneen potenssiin. Tuli siinä itekin sitten otettua kesän 2017 eka varpaat vedessä kuva. Kävin nimittäin testaamassa lähes joka rannan kahlaamalla niin syvälle kun pääsin polvihousuineni. Vesi oli kyllä luvalla sanoen raikasta, enpä tiedä oisko musta ollut ilman saunan lämpöä pulahtamaan sinne. Virkistämistarkoitukseen toimis kyllä oikein buenosti.

Tätä mä tarkoitan sillä että oon kiitollinen kun osaan nähdä ja kokea tämän mitä meidän ympärillä tapahtuu ja on, juuri tässä ja nyt. Liian usein on tullut keskityttyä ihan johonkin typeriin ja epäolennaisiin asioihin ja etenkin luultua että onnen tunne ja onnen hetki vaatii jotain suurempaa ja isompaa. Pysähtyminen pienien juttujen äärelle antaa kummasti boostia.

Tämmönen veikkonen istui tos pihassa eilen..

Mutta sitten; katsokaahan nyt näitä seuraavia kuvia, miten uskomattoman kaunista meidän lähiluonnossa on.

Tämä kuva kertoo mulle jotain tarinaa

Vasten auringon siltaa....

Mä aion nyt nauttia siitä mitä loma tuo tullessaan, vielä en sitä tiedä sillä suunnitelmia ei juurikaan ole. Ja oikeestaan ihan hyvä niin...

Note to self and to you:
Löydä jokaisesta päivästä jotain mistä nauttia

Rakkaudella,
Sartsa