Matkan varrella näimme taidetta jota oli pakko pysähtyä ihmettelemään. Samalla saimme eka maistiaisen mäkäräisten määrästä. Niitä ihan kuhisi joka puolella joten nämä kuvatkin piti ottaa pikapikaa.
Vihdoin illan suussa noin seitsemän aikaan päästiin perille Hossan kansallispuistoon ja saimme lunastettua telttapaikkamme oheisen Hossan luontokeskuksen respasta.
Sitten vaan ettimään sopiva paikka teltalle ja eikun kyhäämään telttaa pystyyn. Onneksi olin sen kerran jo tehnyt niin tiesin hiukan mistä alottaa. Hiki siinä tuli mutta vihdoin oli teltta pystyssä ja kamat sisällä.
Lähdettiin vielä illalla kiertämään kilometrin luontoreittiä, jonka varrella saatiin heti lähikosketus poroihin joita seisoi reitin varrella useita. Maisemat olivat tälläkin lyhyellä pätkällä mahtavat.
Tässä me lenkin jälkeen valmiina uimaan, vaikka ei sitten löydettykään jostain syystä uimarantaa ja menimme vaan suihkun kautta iltapalalle.
Hossan leirintäalue on hiljattain remontoitu ja jotenkin olisi odottanu hiukan parempia palveluja. Normaalisti leirintäalueilla on keittiöitäkin useita, mutta tällä kohtuu isollakin alueella vain kaksi pientä keittiötä joten joka kerta sait jonottaa kun jotain halusit tehdä. Suihkutilatkin oli avoimet niin että naisten puolella aika pienessä tilassa kolme suihkua vierekkäin. Siinä sitä oltiin lähes kylki kyljessä. Ei oikein kiva. Arvosana alueelle ehkäpä 71/2.. En välttämättä menis uudelleen jos olisi joku toinenkin vaihtoehto. Aamulla kun vielä sai herätä seiskan jälkeen moottorisahan ääneen, sillä lähellä rakennettiin lisää mökkejä alueelle. Huh!
Eka reissupäivä meni siis suurelta osin auton ratissa mutta se ei haitannut sillä seikkailu oli alkanut. Se tunne kun alettiin saapua kohteeseen ja maisema muuttui niin selvästi mäkisemmäksi ja huomasi selkeästi että nyt ollaan aika kaukana kotoa. Se oli jotenkin vatsan pohjassa kutkuttava tunne. Tuli hyvä fiilis.
- Sartsa-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti