SEIKKAILUNI JYVÄSKYLÄSSÄ

Tänään ei kannattaisi kirjoittaa riviäkään. Ei siis ainuttakaan sanaa. Siitä ei tuu muuta kun vitutuksen valitusvirttä. Eilisestä illasta lähtien mulla on ollu tosi huono fiilis, yritän koko ajan jäsentää päässäni mistä tämä olo johtuu. Vielä ei oikein ole selvillä heittääkö hormoonit vai mistä tämä käyrien aika yhtä äkkinenkin pomppaus tällä kertaa johtuu. Jätetään siis fiilispuoli nyt ihan tämän postauksen ulkopuolelle, josko vaan päivittelisin eilistä.

Eilen oltiin koko päivä Jyväskylässä. Oli kisapäivä. Mä sain siinä sivussa samalla myös tehtyä hyvän mittaisen lenkin ja samalla tutustuttua kätevästi ympäristöön. Oon aina ollut sitä mieltä, että kävellen pystyy ottaa todella paljon äkkiempää haltuun kaupungin kun autolla tai julkisilla ajelemalla. Tämä sama on pätenyt ulkomaillakin kaupunkeja kolutessa. Suurkaupunkejakin. Kun on Roomassa kierrellyt ikäänkuin fiiliksen mukaan niitä pieniä sokkeloisia katuja ristiin rastiin niin on tullut nähtyä asioita ja paikkoja jotka monelta kokeneemmalta kävijältä on jäänyt näkemättä. Euroopan kaupungeista tutkittu on Rooma, Lontoo, Pariisi, Ateena, Madrid ja Budapest. Jokaisen reissun aikana kävelykilometrejä tuli PALJON. Siis ihan aikuisten oikeesti ainakin yli 20 kilsaa. Pyrittiin aina menemään joka paikkaan kävellen vaikka julkisilla olisi tietenkin päässyt nopeampaa.

Kotosuomen kaupungeissa tätä samaa oon harrastanut Helsingissä niihin aikoihin kun olin siellä aika paljon töitten puitteissa. Silloin kun Lapuan Kankureilla työskentelin. Mulla oli tapana käydä joka aamu aamulenkillä ja siinä jos missä kyllä tutustui kaupunkiin ja oppi äkkiä hahmottamaan kulkureittinsä. Aluksi se tietty tapahtui kartan kanssa mutta nykyään jo aika hyvin tietää ainakin ne keskustan kadut ja osaa sijoittaa kohteet siihen.

Valitettavasti tosi moni muu kotimaan kaupungeista on jäänyt tuolla tavalla tutkimatta. Yleisimmin jossain kun on poikennut niin on ollut kyse yhden yön yöpymisestä ja vieläpä niin että siihen on sisältynyt jotain ohjelmaa joten ei oo kerta kaikkiaan ollut aikaa tutkia paikkoja. Nyt mä kuitenkin ajattelin Jyväskylän kohdalla käyttää tilaisuutta hyväkseni kun luppoaikaa oli tapettavana. Entistä enemmän vahvistui käsitys siitä miten nätti kaupunki Jyväskylä on. Kattokaa vaikka kun laittelen tuohon alle vähän kuvatuksia:

Mun retkeni lähti Harjulta, missä sijaitsee myös stadion jossa eiliset kisat on. Vastaan tuli aika noepasti nämä Neron portaan. Lisätietoa löytyy täältä

Infoa Jyväskylän alusta

Kun olin Harjun lenkin kiertänyt lähes kokonaan niin päätin lähteä käymään Hotelli Albassa, mistä meillä on  majoitus Kalevan Kisojen aikaan. Halusin tietää miten pitkä matka sinne on, että onko se kävelymatkan päässä sitten kisoja ajatellen. No, tämmösiä portaita mä sitten laskeuduin alas Harjulta... Google mapsiin vaan hotellin osoite ja eikun osoittelemaan oikeaan suuntaan. Jostain syystä mulle on hiukan haasteellinen tuo mapsin kävelyominaisuus. Autolla sen mukaan on paljon helpompi suunnistaa kun kävellen, jostain tuntemattomasta syystä. Mutta eipä hätää, pienten harhailujen jälkeen suunta löytyi.

Reitin varrella oli tosi kivoja paikkoja jotka puhutteli  mua jotenkin tosi paljon. Vanhoja puutaloja, mukulakivikatuja ja jotenkin sellaista jännää entisajan tunnelmaa. Kuvasarja kertokoon: Seminaaritien varrelta bongattua...

Sitten vielä mä näin sellasen näyn tällä samaisella kadulla joka sulatti mun sydämen. Vanha pariskunta lähti kotoaan käsi kädessä kävelemään kohti keskustaa. Tuota taustaa vasten se näytti ihan kun satukirjan sivun kuvitukselta...

6,6 kilsaa näytti Sportstrackeri lenkin mitaksi ja noissa Jyväskylän todella mäkisissä maastoissa voi sanoa, että tämmösen sohvaperunan takapuoli ja takareidet kyllä huuteli hoosiannaa aika kivasti. Mutta olotila oli ihan mahtava. Onneksi osasin varautua ja otin mukaan vaihtopaidan ettei tarvinnut märällä paidalla olla koko päivää. Varjoisessa katsomossa oli nimittäin aika kylmä.

Sellaasta! Illalla vielä piipahdettiin Jennan lähihoitajaksi valmistujaisissa ja oli kyllä aika väsy kun kotia pääsin. Ehkä siinä onkin yksi syy siihen miksi käyrät alkoi sattuneista syistä kohota eilen illalla paljon normaalia helpommin..... Ja kait se on osasyy tämänpäivänkin pahaan oloon. Niin, siinä onkin iso kysymys että vituttaako mua vai onko paha olla. Jotenkin tuntuu, että tuota jälkimmäistäkin ois aika paljon. En mä viitti tässä vaiheessa sen kummemmin tästä aiheesta vielä huudella kun en halua kaikkea vielä kertoa. mitä mielen päällä liikkuu. Ja toisaalta en oikein lopullisesti tiedäkään mikä on.

rakkaudella,
Sartsa