Villen asiat on siinä jamassa, että ens viikolla on sossun tädin kans palaveri. Kartoitellaan että mitä pojan asioitten eteen olis tehtävissä. Siis tuon diabeteksen tiimoilta. Sairaalan on tehtävä lastensuojeluilmoitus nykyään mikäli hoitotasapaino on päin persettä. Niinkun se on Villellä ollut. Huonolla hoidolla. Syytä nyt sitten voi jokainen miettiä ihan tykönään. Mun on näistä asioista aika vaikea ääneen sanoa juuta eikä jaata. Kun en halua osoittaa sormella mihinkään suuntaan. Fakta nyt on ainakin se, että poika tarvii paljon enemmän aikuisen ohjausta ja apua mitä on nyt saanut. Tua happomyrkytys nyt oli jo sen verran pelottava juttu että luulis siitä menneen asia perille. Valitettavasti vähän pelkään että se ei tuu pysymään mielessä kovinkaan kauaa. Siihen asiaan nyt sitten nuo sossut yrittää saada jotain ratkaisua. Että tarvitaanko sinne kotia jotakin apua. Mitä se sitten olis niin sitä en oikein osaa ajatella. Onhan ne sairaalassa sanonut sellaistakin että poika voidaan tarvittaessa sijoittaa johonkin jos ei diabetesta saada haltuun. On se nyt sitten kumma jos ei vieläkään oteta vakavasti.
Noh, tänään oli kontrollipäivä tuon happomyrkytys epsodin jälkeen ja hyvin oli mennyt. Oli tullut kiitosta siitä, että hoito on parantunut. Toki vieläkin kuulemma on parannettavaa. Tottakai sitä on. 3 viikkoa on kumminkin aika lyhyt aika tommosis asiois että pitää opetella kokonaan pois jostain mihin on tottunut. Jokainen voi miettiä kohdalleen, että oot toistanut jotain asiaa samalla tavalla vuosikausia ja sitten sun pitääkin muuttaa käytöstä ihan toiseksi. Ei mene ihan ongelmitta. Pitkä sokeri oli kumminkin jo tässä kolmessa viikossa laskenut pari pykälää joten suunta on oikea. Ja tämä on se asia mitä Villelle pitää nyt korostaa tässä kohtaa. Se aivan luhistuu negatiivisen palautteen alle ja oon välillä huomannut miten se ihan lamaantuu siihen ajatukseen, että vaikka tekis mitä niin mikään ei auta. Siitä ajatuksesta pitää kannustaa poikaa nyt eroon. Se sitten auttaa toivottavasti jatkossakin entistä parempaan hoitotasapainoon.
Huomenna saankin hakea vauvani tänne taas pitkästä aikaa. Muutaman päivän loma tässä alkuvaiheessa ja sitten kun mulla alkaa loma niin lähetään johonkin reissun päälle. En vielä tiedä mihin, mutta luultavasti Itä-Suomea kohti.
Jennin asiat alkaa toivottavasti kans pikkuhiljaa petraantua kun pääsee oikeisiin töihin. Ja tulee lähemmäs niin ehkäpä nähdäänkin vähän useemmin. Niistä enemmän sitten kun on jotain mustaa valkoisella.
Näin raskaan ja hektisen työpäivän päälle kaikki nämä asiat niskassa vaati ihan täydellisen rauhoittumisen kun kotia pääsin. Luurit korville ja hyvän musiikin maailmaan hetkiseksi niin kyllä se taas tästä. Aivot hetken autopilotilla niin jo vain taas jaksaa.
rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti