Syy siihen, että menin noinkin ajoissa nukkumaan oli Akin älyttömät työvuorot. Sillä oli tänäkin aamuna kello herättämässä 2.30 tai jotain sellaista. Huhhuh!! Mäkin siis siinä heräsin syvimmästä unestani kun Aki täällä puuhaili aamutoimiaan. Hyvän työpäivän toivotuksen ja suukon jälkeen kumminkin nukahdin taas samantien. Aamulla ei tarvinnut yhtään miettiä nukkuisinko vielä hetken kun kellokin on vasta noin vähän. Lähes hyppäsin innoissani sängystä kun tajusin että saan nauttia pitkästä aamusta. Venyttelin siinä tovin ja herättelin kroppaanikin tähän päivään. Laitoin teeveden keittymään ja tekaisin pari leipää. Siinä ennen aamupalaa ajattelin tarkistaa pitkästä aikaa näin aamulla verenpaineeni. Se on iltaisin mitattuna ollut ihan hyvissä lukemissa, huolimatta siitä että oon unohdellut lääkkeeni aika ajoin. Tänään yllätys oli melkoinen kun lukemat oli aivan ihanteelliset vaikka en oo lääkettäni nytkään vielä ottanut. Päätinkin sitten seurata vähän pitkin päivää lukemia, enkä siis ottanut tuota tabua ollenkaan. Jännä testata pysyykö paineet hyvinä ilmankin. Epäilen, mutta haluan testata.
Lääkkeistä puheen ollen, pitäis varmaan varata aika kilpirauhaskokeisiin. Ihan vaan olisi kiva tietää missä mennään noiden arvojen suhteen, sillä mulla on alkanut olla sellasta paineen tunnetta tuossa kilpirauhasen kohdalla ja sellasta jännää tykytystä aina välillä. Sellasta selittämätöntä joka ois mun mielestä hyvä tarkistaa ettei johdu kilppareista. No katotaan. Toisaalta tollane palantunne kurkussa on ollut aikaisemminkin mulla merkki jumiintuneesta rintarangasta, joka kyllä nytkin vaivaa. Mihin on jäänyt jokapäiväiset venyttelyt? No jäi vissiin kesälomalle samalla kun työtkin loppui. Ei hyvä!! Kiristää joka puolelta niin pirusti. Jalatkin on niin tukossa ja jumissa että venyttelyt on aloitettava pikimmiten uudelleen. Kuten selkäkin. Ai että kun mä aina toteuttaisin kaiken mikä mun mielessä on niin jo vain olis hyväs kunnos. Nytkin mä niin kovasti oon taas päättänyt että viimeistään syksyn tullen alkaa ittestä huolenpito ja mä aion aktivoida itteni. On se nyt helekkari vie kumma jos vaan seuraa läheltä kun kroppa lahoaa eikä saa tehtyä mitään.
Noh, anyway. Tänä aamuna siis tuli tehtyä reilun 6 kilsan lenkki tuolla pitkin ja poikin. Meillä on kyllä mun silmissä tosi nätti ja monipuolinen kotikaupunki. Tuollaisen aamulenkinkin aikana käveltiin välillä asfalttiteitä pitkin ja sitten taas poikettiin järven rantaan ja metsäpoluille. Laitanpa muutaman fiiliskuvan. Ei ihme, että päivä alkoi mahtavasti.
 |
| Venesatama |
 |
| Siitä lähtikin sopivasti polku metsän läpi |
 |
| Keurusselkä odottaa veneilijöitä |
Matonpesupaikalla oli jo kovasti kuhinaa ja lähes jokainen pesupaikka oli täynnä. Ohitin hymyssä suin paikan sillä mäntysuovan tuoksu toi mieleen lapsuudesta sen, kun mumman kanssa vanhassa pihasaunassa porstattiin mattoja aina kesällä. Se oli ehdottomasti mun lempparihommia. Tykkäisin siitä ehkä edelleen ja nyt nyt mun bucket listalle tulikin ehdottomasti vielä joskus mennä mattojen kanssa tollaselle matonpesupaikalle kunnon porstaushommiin. Ei oo yhtään samaa vedellä pikapikaa painepesurilla matot putsiin.
Lenkin loppupuolella mä päätin vielä kiertää uuden kirkkopuiston kautta. Täytyy sanoa, että se ei ollut kyllä ihan kaikkein edustavimmassa kunnossa sillä nurtsi olis tarvinnut pikaista ajelua. Bongasin mä sieltä kumminkin parit taideteokset.
 |
| Selitys edelliseen |
 |
| Tämä näkymäkin sais olla vähän nätimpi |
 |
| Kaunis kirkkomme takapihan puolelta |
Aamulenkki oli täynnä fiilistelyä veden äärellä, kukkien huumaavaa tuoksua, aamuauringon pussailua, liikkumisen riemua ja lupausta hyvästä päivästä. Nyt suihkun jälkeen otin vyöhyketerapeuttini suosituksesta hiukan ruususuolaa kielen alle että saa suolatasapainon kohdalleen. Paljon vettä vaan päälle. Nyt jo kohta litra juotuna. Suihkunraikkaana uuteen päivään, odotellen että työkaverini laittaa viestiä missä ja milloin treffataan. Kivaa on siis tiedossa tänään kosolti. Näitä päiviä lisää.
Monta kivaa hetkeä sunkin päivään!
rakkaudella,
Sartsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti