sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

VAPAALLA LAKEUKSILLA

lakeuden laidalla,                                               
siellä missä sanotaan että
on ´heleppo kattua kun ei silimä pökkää´.
siellä tuoksuu multa,
uusi on aluillaan,
kasvu joka tuo leivän pöytään.
taivas on sinivalkoisena päällä
ja se tuntuu jatkuvan loputtomiin.
pieni mökki sen kaiken lakeuden keskellä,
paljon nähneenä,
suojan ja lämmön antaneena,
turvasatamana.



Siinä vähän ensifiiliksiä mun viikonlopusta. Lähdin siis heti perjantaina töitten jälkeen ajamaan kohti Lapuaa. Oli kyllä melkoisen väsyneet olotilat ajella sillä perjantai oli töissä aivan ensi minuuteista lähtien kovinkin hulinainen. Oli paljon ulkoilua ja muuttuvia tilanteita. Hyvin kuvaavaa on, että vaikka ehdin olla noitten oppilaiden kanssa vaan 3 tuntia niin saldona oli metsässä rämpimistä, nyrjähtänyt nilkka ja vertavuotava nenä. Muu päivä olikin sitten toimistohommia mutta muuten vaan monenlaista sähinää. Kaiken tämän jälkeen ois ollut vaan mahtava rauhoittua kotiin mutta sovittu mikä sovittu. Auton nokka siis kohti Lapuaa.

Ja onneksi!! Mun viikonloppu oli ihana. Ystävän kanssa parantui maailma ja käytiin syömässä mahtavat ruuat. Marian tallissa oli lista hiukan uudistunut.


 Olin kaivannut tälläistä ajatusten vaihtoa paljon enemmän kun olin ajatellutkaan.

Illan hämärissä sitten suuntasin mun vanhempien luo ja eipä siinä illalla jaksanut kun hetken telkkaria kattella äitin kans kun jo teki mieli painua pehkuihin. Unta ei oikein riittänyt koko yöksi mutta aamulla oli ihan kiva herätä  jokimaisemiin.


Päivä piti sisällään lapseni kanssa laatuaikaa kirpparikierroksen merkeissä. Käytiin myös pitsalla.


Villen kanssa sitten vähän retkeiltiin lakeuden huikeissa maisemissa eli Lapuan Alajoella. Sieltä löytyy kytötupa joka on avoinna kaikkien käydä ja vaikka yöpyä jos haluaa.





Illalla istuttiin jokivarressa paistellen makkaraa notskilla. Nautiskeltiin hämärtyvässä illassa kun auringonlaskun jälkeen joutsenpari laskeutui jokeen ja jäi yöpymään siihen ihan lähelle. Makkara maistui hyvältä, kuten aina, mutta kaikkein tärkeintä oli seura missä illan sai viettää. Laitanpas vähän tunnelmakuvia.





Ihanasti muuttui nuo värisävyt auringon laskettua. Taivaanranta oli kun vaaleanpunaiseksi maalattu. Päivän hommat väsyttivät sen verran että nukkumaan mentiin ajoissa.

Tänään sitten käytiin ajelemassa ja bongattiin mm. iso lauma metsäpeuroja, laskin että niitä oli ainakin 20. Käytiin myös järven rannalla kattelemassa miltä kevään eteneminen näyttää. Otin vauvastani mielestäni kivan kuvankin.


Tosi mukavan viikonlopun jälkeen oli ihana palata kotiinkin. Työasiat ei kyllä mieltä vaivannut viikonlopun aikana. Eikun uutta viikkoa päin.

rakkaudella,
Sartsa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti