TIISTAIN TUOMAA

Pitkästä aikaa mä oon tänään ollut vähän enemmän sinut tämän väsymykseni kanssa. Silti mä oon sitä mieltä että varmaan käynti mittauttamassa Hb on ihan paikallaan. Vaikka miten hyvin nukkuis yönsä niin aamulla on todella tuskaa nousta ylös. Päivisin on pysyttävä liikkeessä niin että toimintakyky pysyy jonkinlaisena edes. Päikkäreitä ei uskalla enää edes nukkua kun pelkään että siinä menee sitten muutama tunti heti kerralla joka sitten on pois yöunista. En ymmärrä onko tämä väsymys nyt sitten flunssan jälkimaininkeja, alhaista hb:tä, univelkaa vai psyykkistä laatua. Toistaiseksi on kuitenkin pärjätty...

Tänään en edes uskaltanut ajatella lähteväni kävellen töihin sillä yöllä oli satanut hyvä kerros uutta lunta tohon eilisten jääratojen päälle. Olisin ihan varmasti saanut jonkun paikan hajalle jos olisin lähtenyt liukastelemaan. Autokin kun oli ihan vapaana pihassa niin ei muuta kun Ville kouluun ja ite töihin. Onneksi koko viime yö ei mennyt noitten sokerien kanssa touhutessa. Eilen illalla nimittäin Villen sokerit oli vähän matalat joten mietin jo mahdollista mahatautia ja varauduin taas heräilemään parin tunnin välein. Ei onneksi tarvinnut kun pari kertaa herätä yöllä kellon soittoon. Sen verta kumminkin että aamulla peilistä kattoi zombie. Sori taas työkaverit meitsin fressistä lookista.

Työpäivä meni ihan normaaliin tyyliin, onnistumisen kokemuksia tähänkin päivään ja mikäs mun on olles kun työkaverit on niin huippuja. Kyllä niitten kans viihtyy :) Kävelin sitten kumminkin töistä kotiin pakon edessä kun Jenni haki multa auton niin että saivat lähteä shoppailemaan joten mua ei ollut kukaan hakemassa töistä. Kotimatka olikin mielenkiintoinen sillä tiet oli auraamatta joten hiukan kävelyyn sopimattomilla kengillä lähes umpihangessa tarpominen kävi kuin kävikin treenistä. Tänään olis ollu siskon kanssa lenkkipäivä mutta sitä ei uskallettu tänään toteuttaa niin tulipa treeniä kun lompsin kinoksissa kotiin.

Pikku hikihän siinä tuli jo valmiiksi joten kotona oli hyvä tarttua samantien lumikolaan ja tehdä päivän lihaskuntotreeni kolan kanssa puhkuessa. On se hyvä näyttää vähän naapureille että kyllä tässä kiinteistössä pihahommat hoituu ;)

Reipas emäntä..

Ville oli vähän apuna mutta sanoi sitten menevänsä sisälle aloittelemaan ruuan laittoa. Villestä on tullut innokas ruuan laittaja ja lähes aina haluaa osallistua jollain lailla kokkaamiseen. Kun mä sain puhkuttua enimmät lumet porraspäästä niin sisälle mennessä sielä oli tilanne tälläinen 

Rakkain pikkukokki <3

 Tällä kertaa kävi siis niin että Ville teki makaroonimössön ihan kokonaan ite alusta loppuun. Munkin piti tietenkin sitä sitte syödä vaikka mun vatsa ei oikein sitä sulatakkaan. Tämä oli nyt poikkeustapaus. On täs huushollis niin ihana pikku isäntä ettei paremmasta väliä.

Illan mittaan taas vähän jutustelua rakkaan ystävän kanssa ja tsemppaamista tai ainakin parhaani koitan tehdä. Nyt tuntuu olevan vähän tuulisia aikoja sielä sun täälä mutta yhdessä näistä on ennenkin läpi menty ja niin mennään nytkin. Vuoroin (välillä tuntuu että liiankin usein) se oon mä joka tarvii tsemppiä ja rohkaisevia sanoja joten on ilo olla välillä antamassa tukea takaisin päinkin.

Mä tein Elinan pyynnöstä tänään persoonallisuustestin... oli muuten aika mielenkiintoinen joten palaan siihen varmasti tuonnempana.

Nyt ollaan päätetty tuon mun pikkumiehen kans mennä nukkumaan kerrankin ajoissa joten ei muuta kun hetkeksi ristikoiden pariin niin toivotaan että mä olisin tänä yönä NukkuMatin treffilistalla.

Täältä tähän, Sartsa